Professori Jukka Kemppinen: Vihreiden vaalisymboleista voi seurata jatkotoimia

Jukka Kemppinen
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jukka Kemppinen

Vihreiden vaalitunnuksessa käytetty vaakunaleijona ja teksti “Uusi Suomi” aiheuttivat kohun noiden elementtien käyttöoikeuksista. Mitä kohusta sanoo professori Jukka Kemppinen?

“Tämä vihreiden juttu on melko klassinen tapaus ja kodikas kahvipöytäkeskustelujen aihe, mutta sen taustalta voi paljastua suurempi ja ainakin lainoppineita kiinnostava muutos. Näyttää siltä, että on alettava erottaa toisistaan symbolien käyttö elinkeinotoiminnassa ja ansiotoiminnassa eikä puhua enää vain yleistermillä ‘kaupallinen’.”

“Kaikessa mainonnassakaan ei tähdätä ansaintaan. Esimerkiksi poliittisessa ja ammattiyhdistystoiminnassa on kysymys ammattislangilla enemmän brändistä kuin trade markista. Kymmenen viime vuoden aikana tavaranvaihto on globaalisti vähentynyt merkittävästi ja palvelujen vaihto vastaavasti lisääntynyt.”

Ymmärrättekö Uuden Suomen lehtimerkin omistajan Niklas Herlinin suuttumuksen vihreille saman nimen käyttämisestä?

“Kyllä minä sen ymmärrän, se on perinteinen riidanaihe. Herlin on maksanut yhteiskunnallisia asioita käsittelevän lehden ja verkkolehden nimestä. Hän varmaan harkitsee, miten jatkaa, kun samaa nimeä käytetään poliittisessa, siis yhteiskunnallisessa mainonnassa. Jos oikeuteen mennään, selvitettävää on siinä, kuinka laajan alan tuotemerkki ‘Uusi Suomi’ kattaa.”

Mikä määrää sen, milloin yhdestä tai kahdesta sanasta, tai laajemmasta käsitteestä tulee tavaramerkki?

“Siitä aiheesta on kirjoitettu kokonaisia kirjastoja. Jokin iskulause, slogan, saattaa saada tavaramerkkisuojan, samoin tiettyyn tarkoitukseen täsmentynyt nimi, vaikkei se yleissanana voisikaan olla suojattu. Esimerkiksi sana ‘kone’ ei yleiskielen sanana voi saada suojaa, mutta jos puhutaan 1910 perustetusta yrityksestä, nimi voitaisiin suojata.”

“Samantapaisia esimerkkejä on yllin kyllin, ja osa niistä on ratkaistu pitkien, katkerien ja kalliiden riitojen jälkeen. Tunnetuin riita lienee se, kun päätettiin, onko aspirin tavaramerkki vai yleisnimitys tietynlaiselle särkylääkkeelle. Euroopassa se säilyi tuotemerkkinä, Yhdysvalloissa ei.”

Kuka sitten valvoo vaakunaleijonan ja Suomen lipun käyttöä?

“Sisäministeriö ja neuvoa-antavana elimenä heraldinen toimikunta. Lipun ja leijonan kaupallinen hyväksikäyttö on selvästi kiellettyä. Vaakunaleijona tarkoittaa viranomaista. Sitä osoittamaan sitä käytetään tasavallan presidentin autossa rekisterinumeron tilalla, virallisissa kirjekuorissa ja muualla.”

Pitäisikö siis jonkun puuttua vihreiden vaalileijonaan?

“Virallinen syyttäjä voisi vaatia leijonan käytön kieltämistä, ja minun mielestäni siihen näyttäisi olevan perusteet. Tämä on kuitenkin pelkkä keskustelumielipide – olen professori enkä lakimies.”

Miksi kuitenkin vaakunaa muistuttavia leijonia voidaan käyttää monissa kaupallisissa logoissa, Suomen Kuvalehdessäkin?

“Ne on otettu ja vakiintuneet käyttöön ennen nykyisten tavaraoikeuslakien voimaantuloa. Alun perin tavaramerkki oli metalliin valettu korkokuva, nykyisin esimerkiksi olympiarenkaat on suojattu vain KOK:lle, joka tekee sen avulla miljardien bisnestä. Ja voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos länsimaissa ruvettaisiin mainostamaan kaupallisia tuotteita vaikkapa islamin symboleilla.”

Heraldinen toimikunta, jonka jäsenenä olette toiminut, joutuu vuosittain käsittelemään useita kysymyksiä vaakunan tai lipun käytöstä. Minkä tyyppisiä nämä tapaukset ovat?

“Esimerkiksi jokin pursiseura voi kysellä lippuihinsa otettavien vaakunoiden käytöstä. Jos tuon lipun ja symbolin avulla halutaan myydä jotakin, toimikunnan kanta on jyrkkä: Ette myy!”

Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.