Professori Jan Sundberg: ”Dragsvik on viimeinen puolustustaistelu, eikä rintama saa pettää”

Kotimaa 24.3.2012 08:00
Professori Jan Sundberg myöntää, että puolustusministeri Stefan Wallin olisi voinut hoitaa Dragsvik-asian paremmin. Kuva Mirva Kakko.


Dragsvikin varuskunnan säilymisestä on tullut koko puolustusvoimauudistuksen puhutuin asia. Miksi oma varuskunta on ruotsinkielisille niin tärkeä, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Jan Sundberg?

”Lain mukaan Suomessa pitää antaa varusmieskoulutusta myös ruotsiksi, ja omalla varuskunnalla on pitkät perinteet. Dragsvik ei sitä paitsi ole tärkeä vain suomenruotsalaisille. Siellä palvelevista varusmiehistä 15-20 prosenttia on suomenkielisiä, jotka menevät sinne oppiakseen ruotsia. Dragsvikissa on myös paljon ruotsinsuomalaisten maahanmuuttajien lapsia, joiden suomen kielen taito on olematonta.”

Kielilain mukaan ruotsinkielisillä pitää olla oma joukko-osasto, mutta varuskunnasta ei puhuta mitään. Miksi lain on tulkittu tarkoittavan omaa varuskuntaa?

”Tämä on ymmärtääkseni ihan käytännön kysymys. Koulutettavia on ollut niin paljon, että oma varuskunta on ollut järkevä ratkaisu.”

Arvostelijat ovat sanoneet, että puolustusvoimissa ollaan valmiit säästämään kaikesta muusta paitsi ruotsinkielisten eduista.

”Se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Monet puolustusvoimien säästöt ovat koskeneet nimenomaan ruotsinkielisiä kuntia Dragsvikin lähiympäristössä. Hangolle oli kova isku, kun sieltä hävisi Russarön rannikkopatteristo, jossa oli noin sata työntekijää. Örön varuskunta Kemiönsaaressa on ollut vuodesta 2006 tyhjillään. Gyltön linnakkeesta lopetettiin varusmieskoulutus, ja Utön koko varuskunta on ajettu alas.”

”Kaikki ratkaisut on viety läpi 2000-luvulla ilman vastaavaa kohua kuin nyt. Pienet rannikko- ja saaristokunnat ovat yrittäneet selvitä näistä suurista takaiskuista ilman ulkoista apua. Dragsvik on viimeinen puolustustaistelu, eikä rintama saa pettää.”

Oliko puolustusministeri Stefan Wallinilla Rkp:n puheenjohtajana muuta mahdollisuutta kuin huolehtia, että Dragsvik säilyy?

”Ei oikeastaan. Tämä on Rkp:lle niin tärkeä asia, että jos oma puolustusministeri ajaisi Dragsvikin alas, moni varmaan kysyisi, mitä sellaisella ministerillä tehdään.”

”Wallin olisi kyllä voinut hoitaa asian paremmin. Hänen olisi pitänyt alun perin kertoa avoimesti, mitä hallitusneuvotteluissa oli sovittu ja miten hän itse oli vaikuttanut Dragsvikia koskeviin päätöksiin. On aika lapsellista valittaa, ettei hallituksessa muka saisi tehdä politiikkaa. Sehän nimenomaan on ministerien tehtävä.”

Miksi Wallin ei voinut heti myöntää, että kielipolitiikka vaikutti Dragsvik-ratkaisuun?

”Kai hän toivoi viimeiseen asti, että sellainen keskustelu olisi voitu välttää. Harva asia on Suomessa nykyisin niin dynamiittia kuin kielipolitiikka.”

Kuinka todennäköisenä pidät, että Dragsvikin asema nousee uudestaan esille, kun varuskuntaverkkoa seuraavan kerran supistetaan?

”Riski on olemassa, että tämä jää muhimaan jollain tavalla. Jos puolustusministeri olisi ollut jostain toisesta puolueesta, lopputulos olisi suurella todennäköisyydellä ollut jo nyt toinen.”

Voiko Rkp olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka päättää Dragsvikin lakkauttamisesta?

”Ei. Sitä ei pystyttäisi mitenkään selittämään.”

Mitä Dragsvik-keskustelu kertoo muiden puolueiden suhtautumisesta suomenruotsalaisiin?

”Tässä on tapahtunut iso muutos. Ennen oli tapana, että ruotsinkieliset sopivat keskenään omia instituutioitaan koskevista asioista, eikä suomenkielisellä enemmistöllä ollut juuri tarvetta puuttua näihin ratkaisuihin. Nyt ollaan menossa yhä enemmän siihen, että ensin tehdään päätökset, ja vasta sitten aletaan miettiä ruotsinkielisten näkökulmaa.”