Sote-harjoitus: arvosana 6,5

Valtioneuvoston ja maakuntien yhteistyö sote- ja maakuntauudistuksessa ei ole edes puoliksi valmis.

politiikka 20.07.2018 06:00
mikko niemelä

© JANNE TERVAMÄKI

Kouluarvosana on varsin huono.

Lähes 200 virkamiestä antoi maakuntien ja valtioneuvoston yhteistyöharjoituksesta arvosanaksi 6,5. Tieto käy ilmi Maakuntien ohjauksen simuloinnin loppuraportista, jonka valtioneuvoston kanslia julkaisi 5. heinäkuuta. Sanakirjan mukaan simuloinnilla pyritään jäljittelemään jotakin tapahtumaa.

Tässä tapauksessa virkamiehet yrittivät saada tietoa maakuntien talous- ja ohjausprosessien toimivuudesta, kustannuksista, rahoituksen riittävyydestä, leikkaustarpeista ja valtioneuvoston sekä maakuntien välisestä yhteistyöstä.

Tavoitteet ovat sinänsä hienot, sillä sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus, jolla pyritään taklaamaan ikääntyvän maan kasvavat terveydenhuoltokustannukset.

 

Virkamiesten harjoitus ei ollut pieni ponnistus, sillä simulointiin osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö.

Raportin mukaan maakunnista osallistui satoja henkilöitä, jotka edustivat lukuisia maakunnan toimielimiä ja sidosryhmiä.

Valtioneuvoston kanslia oli valinnut loppuraporttiin virkamiesten antamia suoria palautteita. ”Siihen nähden, kuinka sekavaa oli, mitä näihin neuvotteluihin ja keskusteluihin tulee, lopputulema oli erittäin myönteinen. Hyödyllinen yhdessä oppimisen, tiedon ja ymmärryksen lisäämisen prosessi.”

Toinen palautteenantaja kritisoi, mutta koki myös myönteistä. ”Ottaen huomioon aikataulun, jolla valmistelu ja toteutus tehtiin, se ei ollut huono suoritus.”

Kenties palautteet edustivat neutraaleinta virkamieskuntaa? Asia ei selviä. Esimerkkejä oli kirjoitettu vain muutama, vaikka palautetta antoivat kymmenet virkamiehet.

Sote- ja maakuntauudistuksesta on keskusteltu vilkkaasti virkakoneiston sisällä, mutta epätietoisuus näyttää vaivaavan myös virkamiehiä. Esimerkiksi simuloinnin aikataulu on ollut aivan liian tiukka. Sitä moitittiin suorin sanoin. Koko simulointityö toteutettiin noin kolmessa kuukaudessa.

Valtioneuvoston kanslian kielellä kyse on vasta oppimisprosessista, eikä kukaan ole edes odottanut maakuntien ja valtioneuvoston yhteistyön olevan valmis. Raporttiin muotoiltiin kauniisti, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyy kokonaisuutena monia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat vasta valmistumassa.

Virkamiesten antamasta kehnosta arvosanasta huolimatta raportti tulee kokonaisuuden kannalta myönteiseen lopputulokseen. ”Tyydyttävän ja välttävän väliin sijoittuvasta arvosanasta huolimatta simulointiprosessia voi pitää monin tavoin onnistuneena.”

Valtioneuvoston kanslian mukaan virkamiesten antama kritiikki osoittaa heidän tunnistaneen simuloinnin aikana ongelmia, joihin valtion tulee puuttua jatkossa.

 

Jatkoa seuraa pian, sillä hallituksen seuraava simulointihanke käsittää ”maakuntien koetalousarvion laatimisen”. Sen tarkoitus on antaa mahdollisimman tarkka kuva maakuntien taloudesta, rahoituksesta ja muutoskustannusten suuruudesta.

Päteviä arvioita soten kustannuksista toivovat myös veronmaksajat, sillä koko uudistus näyttää maksavan yhä enemmän yhteiskunnan varoja. Arviot sote-uudistuksen viivästymisen hinnasta ovat hyvin epämääräisiä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on puhunut 200 miljoonan euron lisälaskusta. Virkamiehet ja kokoomus puhuvat 100–200 miljoonasta, sote-kriitikot jopa yli 200 miljoonasta eurosta.

Päteviä kustannusarvioita saadaan todennäköisesti seuraavan talousarvion yhteydessä elokuun loppupuolella. Uusi simulointityö tuo myös joitakin vastauksia. Koko sote- ja maakuntauudistus on vielä valiokunnassa ja sen eteneminen eduskuntaan on vielä hataralla pohjalla.

Hallituspuolueista etenkin kokoomuksen rivit ovat hajonneet: Elina Lepomäki ja Susanna Koski aikovat äänestää uudistusta vastaan. Samoin tekevät kokoomuksesta keväällä eronnut Liike Nyt -ryhmän kansanedustaja Harry Harkimo ja keskustasta eronnut Paavo Väyrynen (kp).

Sote viivästynyt viivästymistään

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmoitti kesäkuun alussa sote-uudistuksen siirtyvän vuoden 2021 alkuun. Samalla maakuntavaalit siirtyvät toukokuulle 2019. Tämä tarkoittaa sitä, että sote-keskukset aloittanevat vasta vuonna 2022 tai 2023 – jos silloinkaan.

Näillä näkymin sote-lait tulevat eduskuntaan aikaisintaan loppuvuodesta 2018. Nyt sote- ja maakuntauudistus on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, josta se palautuu takaisin perustuslakivaliokuntaan. Sitten punnitaan, tarvitaanko valinnanvapauskirjauksille EU-notifikaatio, ja onko uudistus muuten perustuslain mukainen. Sote-uudistusta on yritetty eri hallitusten voimin tehdä vuodesta 2006.

Sisältö