Venäjä ei halua Natoa iholle

Karri Kokko
Politiikka 9.6.2008 07:41

Ukrainan Nato-jäsenyys olisi sokki Venäjälle, Suomen liittoutuminen pelkkä pettymys. Näin suomalaisille kansanedustajille kerrotiin Moskovassa.
naton vastustajia moskovassa
Natoa vastustavat venäläiset osoittivat mieltään Moskovassa sillä aikaa kun Bukarestin huippukokouksessa pohdittiin mm. Ukrainan liittymistä sotilasliittoon.

Teksti Pekka Ervasti

Kansanedustaja Juha Korkeaojan (kesk) vetämä eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä saa pian työnsä valmiiksi. Se on vaalikauden alkupuolelta lähtien pohjustanut raporttia, jolla on tarkoitus evästää hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Yksi keskeinen elementti molemmissa raporteissa on arvio Venäjästä, sen sotilaallisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta.

Tätä varten Korkeaoja vei kaikkia puolueita edustavan ryhmänsä Moskovaan huhtikuun lopulla. Kansanedustajat tapasivat paitsi Suomen lähetystön kärkikaartia myös Naton Moskovan tiedotustoimiston edustajia sekä venäläisiä turvallisuuspolitiikan tutkijoita.

Suomen Kuvalehden haltuunsa saama matkaraportti osoittaa, että moskovalaisten asiantuntijoiden mukaan Venäjän sotilaallinen suorituskyky ei ole lähelläkään Neuvostoliiton iskukykyä. Sen keskeisimmät sotilaalliset huolenaiheet ovat Yhdysvaltojen ohjuspuolustusohjelma ja Naton laajeneminen.

Suomi – pienempi paha

Naton Bukarestin huippukokouksen laajentumislinjaukset Ukrainaan ja Georgiaan olivat raportin mukaan sokki venäläisille. Entisten neuvostotasavaltojen liittyminen läntiseen sotilasliittoon on suuren luokan poliittinen kysymys Venäjällä. Erityisesti Ukrainan päätymistä Natoon pidetään katastrofina.

Ukraina poikkeaa muista mahdollisista Nato-jäsenistä, koska sen väestö on jyrkästi jakautunut venäläismyönteiseen itäosaan ja länsimieliseen länsiosaan. Jo tämä jako voi tehdä Ukrainasta epävakaan jäsenen sotilasliiton sisälle.

Moskovalaisarvioiden mukaan Suomen Nato-jäsenyys olisi paljon pienempi ongelma Venäjälle. Venäläistutkijoiden mukaan jäsenyyttä seuraisi Moskovassa loukkaantuminen – ihmetys, miksi Suomenkin piti hakea turvaa Natosta.

”Nato-jäsenyys viilentäisi suhteita”, raportti arvioi. Sen mukaan Venäjä varmaankin ryhtyisi toimenpiteisiin esimerkiksi Pietarin puolustuksessa. Kyseessä olisi kuitenkin enemmän sielunhoito kuin rationaalinen toiminta, sillä oikeasti Suomen Nato-jäsenyys ei moskovalaisarvioiden mukaan merkitsisi sotilaallisen uhan kasvua.

Kokonaisvahvuus laskee

Myöskään Venäjän armeija ei ole uhka Suomelle. Maa ei edes pyri samanlaiseksi sotilaalliseksi mahdiksi kuin Neuvostoliitto.
Raportti kirjaa Venäjän puolustuksen painopistealueiksi Moskovan, Pietarin ja Kuolan niemimaan.

Asevoimien kokonaisvahvuutta ollaan laskemassa 1990-luvun alun lähes 3 miljoonasta sotilaasta noin 600 000 – 800 000 sotilaaseen vuoteen 2010 mennessä. Kutsunnanalaisia on vuodessa 250 000 – 300 000. Suomessa vastaava luku on 27 000.

Globaaliin voimannäyttöön pystyvät strategiset ohjusjoukot ja merivoimat. Vanhentuneiden pommikoneiden pitkillä ja näyttävillä partiolennoilla kansainvälisessä ilmatilassa ei ole todellista merkitystä. Ne symboloivat lähinnä Venäjän poliittisen johdon päättäväisyyttä.

Venäjän puolustusbudjetti on kasvanut, mutta suhteessa valtion muihin menoihin kasvu ei poikkea yleisestä linjasta. Kokonaissumma on 26 miljardia euroa eli kymmenisen kertaa Suomen puolustusbudjetti, mutta yli kymmenen kertaa pienempi kuin Yhdysvaltain puolustusbudjetti.

Asevienti vetää

Kansanedustajat ovat kirjanneet raporttiin arvioita myös Venäjän yleisestä yhteiskunnallisesta ja talouskehityksestä. Samalla kun todetaan valtion nopea taloudellinen nousu, kannetaan huolta demokratiasta.

”Kasvava valtiokeskeisyys merkitsee sitä, että byrokratia kasvaa, mikä johtaa mm. korruptioon. Valtiokeskeisyys ei edistä demokratiaa eikä markkinataloutta.”

Raportti muistuttaa, että venäläisen talouden menestys viime vuosina on ollut suuresti riippuvainen öljy- ja kaasutuloista. Talouden rakenne on yksipuolinen eikä teollisuuden kilpailukyky ole hyvä. Kansanedustajat laskevat, että Venäjällä on kymmenen vuotta aikaa saattaa taloutensa kilpailukykyiseksi ja monipuolistaa tuotantorakennettaan.

Asevienti on merkittävä tulonlähde. Viime vuonna aseita vietiin 7,5 miljardin dollarin arvosta. Venäjä on jopa ottanut aseteollisuudessa epäsuorasti käyttöön Nato-standardeja pyrkiessään laajentamaan vientiään.

SK 23/2008 (ilm. 6.6.2008)
Kuva Misha Japaridze / AP / LK