Vasemmisto ja vihreät vastustavat puolustusrahojen korottamista

Karri Kokko
Politiikka 11.2.2009 14:42

Hallitus pyrkii taivuttelemaan eduskuntaa puolustusmäärärahojen lisäämisen kannalle. Tämä tuli selvästi esiin, kun eduskunta alkoi ruotia valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Sdp on korostetusti määrärahojen korottamista vastaan, sen sijaan hallituksen kannalta on jossain määrin noloa, että vastustajiin kuuluu myös hallituspuolue vihreät.jutta urpilainen
Jutta Urpilainen piti Sdp:n ryhmäpuheen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Sdp:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mukaan määrärahojen nostaminen on täysin käsittämätön arvovalinta. Hän huomautti, että ihmisten arjen turvallisuus horjuu ja valtio ottaa muutenkin velkaa miljardikaupalla. Vihreiden Johanna Sumuvuori teki selväksi, että vihreät ei ole sitoutunut määrärahojen korottamiseen.

Vasemmistoliiton edustajat toivat esiin etenkin selonteon Nato-linjauksen. Selonteko on kauttaaltaan kokoomuksen Nato-matelua, irvaili vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. Liioin vasemmistoliitto ei hyväksy määrärahojen korottamista. Luonnollista on, että kokoomus puolusti tiukasti selonteon linjausta.

Selonteossa linjataan, että vuotuisten inflaatiokorotusten lisäksi määrärahoja on lisättävä kahdella prosentilla vuodesta 2011. Puolustuksen kehittämiseen ei sisälly mitään organisaatiomuutoksia. Lisäjännitettä kiistelyyn tulevista korotuksista tuo se, että selonteon valmisteluun osallistunut eduskunnan seurantaryhmä kannatti yksimielisesti vain normaaleja inflaatiokorotuksia.

Korotuksella
ostetaan aikaa

Keskustelussa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) korosti, että määrärahojen lisäämisellä ostetaan tavallaan aikaa, kun lähivuosina reservin joukkojen määrä väistämättä laskee. Jos lähdettäisiin vastakkaisesta suunnasta eli reservin vähentämisestä suoraan 350000 sotilaasta 250000:een, merkitsisi se hänen mielestään käytännössä valikoivaa asevelvollisuutta. Ministeri muistutti, että miesten yleistä asevelvollisuutta on pidetty tärkeänä.

Häkämiehen mukaan kyse on alueellisten joukkojen varustamista esimerkiksi kulkuneuvoilla ja viestivälineillä. Hän tarkensi vielä, että tarkoituksena on varustaa juuri näiden 250000 miehen reservijoukkoja.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) säesti Häkämiestä muistuttamalla, että jos määrärahoja ei nosteta, sitten pitää löytää säästöjä. Hänen mielestään on parempi lisätä määrärahoja kuin lakkauttaa varuskuntia.

Kokoomuksen Kimmo Sasi oli sitä mieltä, että eivät edes ehdotetut määrärahojen lisäykset vielä takaa uskottavaa puolustusta. Hän kysyikin, että miksei sitten oteta uskottavaa puolustusta Natosta, jos kerran määrärahoja ei haluta korottaa.

Tässä vaiheessa ulkoministeri Alexander Stubb (kok) muistutti hallituksen aitiosta, että nyt hänen ja ministeri Häkämiehen pitää hieman hillitä Sasin Nato-intoilua. Leveä hymy kuitenkin paljasti, mitä mieltä hän todella oli Sasin kommentista.

Keskustelussa ilmeni myös, että nykyistä selontekomenettelyä halutaan muuttaa. Vanhanenkin mainitsi heti alkajaisiksi, että tämänkertainen selonteko on ehkä lajissaan viimeinen. Siitä ei kuitenkaan vielä päästy yhteisymmärrykseen, miten vastedes menetellään.

Selonteko menee seuraavaksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan käsiteltäväksi.

Teksti
SK netin toimitus
Risto Jussila ja Hannu Kuparinen / STT
Kuva
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Keskustelu