Vanhanen aikoo pitää oven auki Natoon

liittoutuminen
Teksti
Jyrki Jantunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Matti Vanhanen

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomi aikoo tulevaisuudessakin pitää kiinni mahdollisuudesta liittyä Natoon.

Teksti Pekka Pohjolainen, STT

Sotilasliiton kehitystä on kuitenkin edelleen seurattava, eikä liittoutumiskysymys ole millään lailla kiireellinen asia, Vanhanen sanoo. Tuleva turvallisuusselonteko ei Natoon vie.

Matti Vanhanen (kesk) tuuletti Suomen Nato-suhdetta keskiviikkona keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa ja puntaroi jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Myönteiset tekijät liittyvät päätöksentekoon osallistumiseen ja turvatakuuseen. Jäsenyys vahvistaisi myös Suomen suhdetta Yhdysvaltoihin.

“Mutta toisaalta jäsenyys voisi kohdistaa Suomeen solidaarisuuspaineita osallistua myös sellaisiin operaatioihin, joita emme omasta näkökulmastamme pitäisi toivottuina.”

Vanhanen sanoi, että hänen omaan ajatteluunsa vaikuttaa jäsenyyttä puoltavien perusteiden rinnalla kaksi näkökulmaa. Ensinnäkään mihinkään klubiin ei mennä sanomaan ei, vaan osallistumaan sen toimintaan.

“Nyt tämä nähdään Afganistanissa – ne rauhankumppanit, jotka antavat joukkojaan pohjoiseen, tuovat liittokunnalle arvostetun lisäpanoksen, kun taas ne jäsenmaat, jotka väistävät taistelutehtäviä eteläisessä Afganistanissa, ovat liitossa huonossa huudossa.”

Vanhanen sanoi miettivänsä myös, miten jäsenyys heijastuisi Suomen poliittiseen liikkumatilaan ja kykyyn määritellä politiikkaa omaehtoisesti.

Myös Suomen riippuvuus kriisihetkellä auttamaan kykenevien maiden poliittista kannoista askarruttaa pääministeriä.

Painoarvo
keventynyt

Pääministeri katsoi, että koko Nato-kysymyksen poliittinen painoarvo on keventynyt, kun mitään sotilaallista uhkaa ei ole. Sellaista Natoa, jona järjestö kylmän sodan aikana tunnettiin, ei myöskään ole enää olemassa, hän huomautti.

Vanhanen korosti, että Nato-kysymys on tänä päivänä ennen muuta käytännön kysymys. Naton kehitystä on edelleen seurattava tarkkaan ja arvioitava jäsenyyden etuja ja haittoja asiallisesti, objektiivisesti ja tosiasioiden pohjalta.

Suomen mahdollista jäsenyyttä tulee pääministerin mielestä tarkastella avoimesti erityisesti kriisinhallinnan ja niihin liittyvien tarpeiden ja päätöksenteon valossa.

“Nato ei ole tunteen asia. Kysymys ei ole mustavalkoinen.”

Vanhanen myönsi puheensa jälkeen halunneensa riisua mystiikkaa Nato-kysymyksen ympäriltä. Pääministerin puheen kiinnostavuutta lisäsi sen ajoittuminen Bukarestissa meneillään olevan Naton huippukokouksen ja maan ulkoministerin vaihdoksen yhteyteen.

Tuleva ulkoministeri Alexander Stubb (kok) tunnetaan Nato-jäsenyyden vankkana kannattajana ja puolestapuhujana.

Venäjä on “naapuri,
naapuri, naapuri”

Vanhanen käsitteli puheessaan myös Venäjää, jonka hän totesi olevan Suomelle ennen kaikkea “naapuri, naapuri ja naapuri”. Sotilaallinen uhka se ei ole, mutta puolustuskyvystä on joka tapauksessa huolehdittava.

“Logiikka kulkee niin yksinkertaisesti, että jos lähialueellamme on sotilaallista potentiaalia, sitä pitää olla meidänkin käytettävissämme, vaikka emme usko sitä tarvittavan.”

Pääministerin mukaan esimerkiksi asevelvollisuusjärjestelmän alasajo olisi käytännössä peruuttamaton ratkaisu, johon ei pidä mennä.

Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Pääministeri Matti Vanhanen Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Eduskunnan auditoriossa Helsingissä 2. huhtikuuta 2008. Seminaarin teemana oli Suomi-neidon siviilisääty: sinkku, seurusteleva vai naimisissa ja kenen kanssa?