Vain tästä on sovittu: Ruotsista kopioitavaa käytäntöä kutsutaan ”Suomen malliksi”

Suomeen rakennetaan kiireessä uutta työmarkkinajärjestelmää.

Ammattiliitto Pro
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalainen työmarkkinapolitiikka vaikuttaa juuri nyt seesteiseltä. Kilpailukykysopimus on syntynyt ja järjestöt valmistelevat maan hallituksen kanssa uutta työllisyyspakettia.

Rauha jäänee kuitenkin lyhytaikaiseksi. Niin kutsutun Suomen mallin rakentaminen uhkaa synnyttää uuden sekamelskan.

Työmarkkinajohtajilla ei ole kyseisen käsitteen täsmällisestä sisällöstä yhteistä näkemystä. Päinvastoin. Ruotsalaista käytäntöä jäljittelevän mallin suomalaisista toimintatavoista on hyvin ristiriitaisia, toisiaan korvalle lyöviä näkemyksiä.

Suomen mallissa vientiteollisuuden palkansaaja- ja työnantajaliitot tekisivät aina kunkin neuvottelukierroksen ensimmäiset työehtosopimukset. Ne määrittäisivät samalla myös palvelualan ja julkisen sektorin palkankorotusten tason, käytännössä korotuskaton.

SAK:n puheenjohtaja, julkisen sektorin järjestöissä aiemman ay-uransa tehnyt Jarkko Eloranta (sd) epäilee mallin toimivuutta. ”Jos vientiliitot keskenään sopivat, muut eivät halua sitoutua siihen.” (Suomen Kuvalehti, 36/2016)