Raiskaus eduskunnan syyniin

Oikeusministeri Antti Häkkänen väläyttää, että raiskauksen tunnusmerkistö saatetaan sittenkin arvioida uudelleen.

politiikka 15.02.2018 15:40
Saarlotta Virri

Oikeusministeri Antti Häkkänen. © MIKKO STIG / LK

Ruotsin hallitus esitti joulukuussa suostumuksen puutteeseen perustuvaa raiskauslakia #metoo-kampanjan vauhdittamana. Nykyisin Ruotsin rikoslaissa raiskaus määritellään Suomen tapaan väkivallalla tai sen uhalla tapahtuvana pakottamisena.

Jos lakiesitys menee läpi, myös suostumuksen puute voisi johtaa raiskaustuomioon.

Perjantaina 9. helmikuuta oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ilmoitti blogissaan, että Suomi seuraa Ruotsin lainsäädäntöhanketta ja sen ympärillä olevia arvioita. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.

Suostumuspykälän lisäämistä rikoslakiin arvioitiin Suomessa viimeksi vuoden 2014 lainsäädäntömuutosten yhteydessä.

Silloin eduskunta päätti, että nimenomaisen suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen tunnusmerkistöön olisi monilta osin ongelmallinen.

”Siitäkin huolimatta, että eduskunta on juuri tuoreeltaan torjunut nimenomaisen suostumuksen puutteen lisäämisen tunnusmerkistöön, teemme oikeusministeriössä arviointia myös tunnusmerkistön kehittämisestä”, Häkkänen kirjoitti blogissaan.

 

Häkkänen joutui viime viikolla Twitterissä ja Facebookissa kohun keskelle, kun Suomen Kuvalehti julkaisi verkkoartikkelin siitä, pitäisikö Suomen siirtyä Ruotsin tapaan suostumusperustaiseen sääntelyyn. Artikkelissa referoitiin Häkkäsen vastausta vihreiden kansanedustajien Satu Hassin ja Olli-Poika Parviaisen joulukuussa 2017 jättämään kirjalliseen kysymykseen.

Siinä Häkkänen viittasi vuoden 2014 lakiesityksen yhteydessä käytettyyn perusteluun, jonka mukaan suostumusperustainen malli on ”elämälle vieras”, sillä käytännössä osapuolet harvoin ilmoittavat toisilleen suostuvansa sukupuoliyhteyteen. Häkkänen perusteli argumenttia myös Suomen Kuvalehden sähköpostihaastattelussa.

Muotoilu sai monet älähtämään, ja muun muassa Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen julkaisi kolumnin otsikolla ”On elämälle vierasta, ettei seksiin tarvitsisi suostumusta”. Myös kirjallisen kysymyksen jättänyt Olli-Poika Parviainen vastasi Häkkäselle tiedotteessaan.

”Itsemääräämisoikeus on jokaisella, ja lain tulisi tunnistaa tämä. Elämälle vierasta ovat ministerin perustelut vastustaa lakimuutosta. Suostumuspykälä ei sitä ole”, Parviainen kirjoitti.

Häkkänen puolustautui kritiikiltä sanomalla, ettei ilmaus ole hänen omansa, vaan peräisin vuoden 2014 esityksestä.

Eduskunnan naisverkosto valmistelee lakialoitetta rikoslain muuttamiseksi.

Suomessa muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kampanjoinut suostumusperustaisen mallin puolesta. Myös SK:n haastattelemien rikosoikeuden professorien Sakari Melanderin ja Jussi Tapanin mielestä malli vastaisi paremmin nykyaikaista ymmärrystä seksuaalirikosten luonteesta. Samalla varmistettaisiin kansainvälisten velvoitteiden aukoton täyttyminen.

Muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Suomen allekirjoittama Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus korostavat suostumuksen puutteen merkitystä raiskauksen määrittelyssä.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta oli vastaavilla linjoilla jo vuonna 2014, kun suostumuspykälän lisäämistä viimeksi arvioitiin.

Aihe tulee olemaan esillä pitkään, sillä myös eduskunnan naisverkosto valmistelee parhaillaan lakialoitetta rikoslain muuttamiseksi.

Ruotsissa kovaa keskustelua

Ruotsin hallituksen esityksellä on takanaan laaja suosio, ja sitä kannattavat muun muassa Ruotsin syyttäjävirasto ja poliisi.

Se on kuitenkin kohdannut myös vastustusta. Muutama viikko sitten tuomareista koostuva lakineuvosto tyrmäsi lain. Neuvoston mukaan lakiesitys johtaisi mielivaltaisuuteen. Liian paljon jäisi yksittäisten tuomareiden tulkinnan varaan. Myös Ruotsin asianajajaliitto on kritisoinut esitystä populismista. Liiton pääsihteerin Anne Rambergin mukaan laki ei johtaisi uusiin tuomioihin, mutta sillä saattaisi olla ”normatiivinen vaikutus”.

Ruotsin hallituksen mukaan tavoitteena ei ole niinkään koventaa tuomioita, vaan muuttaa arvoja ja asenteita.

Sisältö