Vaalirahoitus: Näin muualla rajoitetaan

Jarmo Raivio
Politiikka 16.8.2009 14:00

Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat rahankeruufestivaali, Englannissa poliitikkojen on ilmoitettava jo yli 50 punnan lahjoitukset.

Barack ObamaBarack Obaman presidenttivaalien kassa oli yli puoli miljardia dollaria. Kuva David Guttenfelder / AP / Lehtikuva

Yhdysvallat: Rahan politiikkaa

Vaaleissa yksityishenkilö voi antaa ehdokkaalle yhteensä 4 800 dollaria (3 400 euroa). Puoluetta saa tukea 30 000 dollarilla (n. 21 000 euroa) vuodessa.

Yritykset tai ammattiliitot eivät saa rahoittaa ehdokkaita. Sääntöä kierretään poliittisten komiteoiden avulla, komitealle saa lahjoittaa korkeintaan 5 000 dollaria (noin 3 500 euroa) vuodessa.

Kaikkien yli 200 dollarin (n. 140 euroa) lahjoitusten antaja on julkistettava ja tiedot lahjoittajista ovat kaikkien tutkittavissa internetissä. Puolueiden on raportoitava myös, miten ne rahat käyttävät.

Presidentinvaalit ovat rahankeruufestivaali, demokraattien Barack Obama onnistui haalimaan vaalikassaansa yli puoli miljardia dollaria. Ehdokkaalla on kesken kampanjan mahdollisuus saada valtion rahoitusta, jos hän keskeyttää yksityisen rahoituksen keräämisen. Viime vaaleissa republikaanien John McCain turvautui julkiseen rahaan.

Presidentinvaalien suurlahjoittajat voivat saada palkkioksi kyläilykutsun Valkoiseen taloon tai nimityksen vaikkapa suurlähettilääksi Helsinkiin.

Englanti: Ei ylärajaa

Poliitikkojen on ilmoitettava yli 50 punnan (n. 60 euroa) lahjoitukset, mutta vain yli tuhannen punnan tuet ovat julkisia. Puolueiden taas on ilmoitettava yli 200 punnan (n. 230 euroa) lahjoitukset, julkisia ovat yli 5 000 punnan (n. 5 800 euroa) lahjoitukset.

Lahjoituksien kokoa ei ole rajoitettu, mutta sekä puolueiden että ehdokkaiden rahankäytölle vaalikampanjoissa on asetettu rajat.
Julkisuussääntöjä kierrettiin aluksi lainaamalla rahaa puolueille, asiasta syntyi skandaali, kun lainaajat saivat aatelisarvoja. Nyt porsaanreikä on tukittu.

Puolue- ja vaalirahoitusta pohtinut selvitysmies on ehdottanut uudistusta, jossa lahjoituksien koolle asetettaisiin katto ja puolueiden rahankäyttöä rajoitettaisiin muutenkin kuin vaaleissa. Samalla valtion rahoitusta puolueille lisättäisiin. Nykyäänkin oppositiopuolueita tuetaan valtion budjetista. Uudistus ei ole edennyt.

Ranska: Valtio maksaa

Puolueelle saa lahjoittaa 7 500 euroa vuodessa, ehdokkaalle taas 4 600 euroa per vaalikampanja. Yli 3 000 euron lahjoitukset ovat julkisia.

Lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia. Rahoitussäännöt koskevat paikallis- ja presidentinvaaleja mutta eivät senaattia. Yritykset tai ammattiliitot eivät saa tukea ehdokkaita eivätkä poliitikkoja.

Vaalibudjettien koolle on asetettu yläraja, joka määritellään vaalipiireittäin, esimerkiksi vuoden 2002 parlamenttivaaleissa katto oli 60 000 euroa. Valtio rahoittaa sekä vaalikampanjoita että puolueiden toimintaa.

Ruotsi: Yhdessä sovittu

Vaalirahoitusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole, ruotsalaiset ovat muutenkin halunneet säätää mahdollisimman vähän puoluetoimintaa koskevia lakeja. Tärkeimmät puolueet ovat sopineet keskenään, että ne esimerkiksi eivät ota tukea yrityksiltä.

Aiemmin lahjoittajien nimiä ei ole julkistettu, nyt osa puolueista aikoo julkaista yli 20 000 kruunun (n. 2 000 euroa) antaneiden tukijoiden nimet. Puolue- ja vaalirahoitusta on pohdittu useaan otteeseen erilaisissa komiteoissa. Ne ovat ehdottaneet esimerkiksi lakiin kirjattua julkistamispakkoa, mutta ehdotukset eivät ole edenneet.

Puolueita rahoitetaan valtion budjetista.