Vaalirahoitus ei syönyt äänestysintoa

Karri Kokko
Politiikka 16.7.2008 08:58

Keväällä julki tullut vaalirahoitussotku ei ole syönyt kansalaisten intoa äänestää syksyn kuntavaaleissa. Kesä-heinäkuun vaihteessa tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmesta aikoo käyttää äänioikeuttaan, eli määrä on sama kuin maaliskuussa.vaalilippu

Kuntaliiton teettämä tutkimus kertoo, että varmimmin äänioikeuttaan ovat käyttämässä vanhemmat ikäluokat, korkeakoulututkinnon suorittaneet ja Etelä-Suomessa asuvat. Kuntavaalit järjestetään 26. lokakuuta, ja niissä valitaan noin 10 000 valtuutettua.

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta pitää yllättävänä, että äänestysinto kesä-heinäkuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä on edelleen yhtä korkealla eli 68 prosentissa kuin maaliskuussa tehdyssä kyselyssä.

Äänestysaktiivisuutta etukäteen luotaavat kyselyt antavat yleensä korkeampia lukuja kuin mitkä toteutuvat vaaleissa. Pekola-Sjöblom arvioi eron voivan olla kymmenkunta prosenttiyksikköä.

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 58,6. Vilkkainta äänestäminen oli Vaasan vaalipiirissä. Laiskimmat äänioikeutetut löytyivät Kajaanista ja Vantaalta, joissa äänestysaktiivisuus jäi 50,9 prosenttiin. Vuoden 2000 vaaleissa uurnilla kävi koko maassa vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Epäröivien äänestäjien määrä on laskenut maaliskuun 21 prosentista 18 prosenttiin. Epäröinti on muuttunut varmuudeksi olla äänestämättä, sillä näiden osuus on noussut 14 prosenttiin.

Kuntaliitokset innostavat uurnille

Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä haastateltiin 974:ää henkilöä kesä-heinäkuun vaihteessa. 77 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että keväällä käyty keskustelu vaalirahoituksesta ei vaikuta heidän vaalikiinnostukseensa. 10 prosenttia kertoo äänestämisen kiinnostavan vähemmän, mutta 12 prosenttia sanoo olevansa kiinnostunut äänestämään enemmän juuri vaalirahoituskeskustelun takia.

Pääkaupunkiseudulla asuvista peräti 20 prosenttia sanoo, että vaalirahoituskeskustelun jälkeen äänestäminen kiinnostaa aiempaa enemmän.

Kuntaliitoksista ja kunta-asioista käyty keskustelu sen sijaan on lisäämässä kiinnostusta vaaleihin. Joka kolmas kertoo äänestämisen kiinnostavan niiden takia aiempaa enemmän. Vain neljän prosentin mielestä kuntaliitokset ovat lamauttaneet äänestysintoa.

Vuodenvaihteessa voimaan tulevat kuntaliitokset koskevat 99:ää nykyistä kuntaa, ja niiden valtuustojen tilalle tulee 32 uudenlaista valtuustoa.

Luottamus kuntavaaliehdokkaisiin on korkealla, vaikka ehdokkaita ei ole vielä nimettykään, sillä 57 prosenttia vastaajista sanoo luottavansa ehdokkaiden kykyyn päättää kunnan asioista erittäin tai melko paljon. Luottavaisimpia ovat 18-34-vuotiaat äänestäjät eli ne, jotka suhtautuvat äänestämiseen epäröivimmin.

Teksti Olli Kemppainen (STT)

Kuva Sari Gustafsson / LK

Lue toimittajan kommentti ”Uurnilla tavataan, vai tavataanko?”