Ukkola: Vieraissa

Karri Kokko
Politiikka 1.4.2008 04:00

Jukka Ukkolan kolumni on julkaistu SK:ssa 18/2007.

– Hyvää huomenta, Herra Presidentti.  

– Huomenta huomenta, Condi. Hauska nähdä sinuakin täällä Valkoisessa talossa. Mitä sinä oikein puuhaat?

– Vaihdan tässä vain pöytäliinat ja laittelen kukkia vaasiin. Tulee vieraita päiväkahville.

– Jaa, kenet sinä nyt olet kutsunut?

– No-o, yhden Iken vaan…

– Iken? Eikös se ole jo kuollut?

– En minä Eisenhoweria tarkoita, Herra Presidentti. Tämä on toinen Ike.

– Aha, siis Ike Turner? Tuleeko Tina kanssa?

– Ei sekään, vaan kolmas. Canerva tai jotain, mutta tuttujen kesken Ike vaan.

– Sitä siis ollaan tuttuja oikein?

– Hi-hi, voisipa niinkin sanoa. Tapasin sen tuolla Nato-keikalla Norjassa.

– Onko se sieltä? Joku viikinki?

– Ei kun se on Suomen uusi ulkoministeri. Tarttee hoitaa vähän suhteita sinnekin päin.

– Niinpä niin, kyllä afrikkalaisten kanssa on aina hyvä olla väleissä.

– Ihan tarkkaan ottaen Suomi ei ole Afrikassa, vaan Euroopassa, Herra Presidentti.

– Aivan, aivan. Mutta ei se mitään. Ei minulla ole mitään eurooppalaisiakaan vastaan. Onkohan se päteväkin?

– Ainakin tuntui siltä.

– Tuntui…? Niin, sinullahan on aina ollut hyvä tatsi ihmisiin. Miten sinä oikein heti vaistoatkin, kuka on uskottava ja kuka ei?

– Sen vain jotenkin huomaa jo heti kättelyssä.

– Ja tämä Ikekö kätteli luotettavan tuntuisesti?

– Niin sitten viimesen päälle. Jämäkästi ja tukevasti. Tosin vähän juntti se ehkä on vielä. Uusi näissä piireissä ja jotenkin alkukantainen. Piti kättä taskussa ja silleen. Ne kai on vähän sellaisia siellä päin. Mutta muuten se tuntui oikein mukavalta.

– No eihän siinä sitten mitään. Kerro terveisiä minultakin.

Teksti Jukka Ukkola