Työläiset jakautuivat: Perussuomalaiset on uusi porvarillinen työväenliike

Suomen Kuvalehden tutkimus avaa työväen erilaisia näkemyksiä.

Kansanedustaja Ritva Kike Elomaa perussuomalaisten puoluekokouksessa Joensuussa 2013. © LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Suomalainen työväestö on jakautunut kahteen erilaiseen työväenliikkeeseen, sanoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. Perinteistä vasemmistolaista työväenliikettä edustavat vasemmistoliitto ja Sdp. Paloheimon mukaan siihen kuuluu usko valtioon ja työmarkkinaosapuoliin.

Perussuomalaisten kannattajat puolestaan ovat uutta porvarillista työväenliikettä.

”Sille tärkeitä ovat yksityinen sektori, markkinat ja yrittäjyys”, Paloheimo sanoo.

Miten näiden puolueiden kannattajat sitten eroavat toisistaan konkreettisissa kysymyksissä? Tätä avaa hallituksen säästöihin liittyvä kyselytutkimus, jonka Suomen Kuvalehti teetti Taloustutkimuksella kesäkuun alussa.

Perussuomalaisista lähes 40 prosenttia uskoo hallituksen kaavailemien sopeutustoimien kohtelevan oikeudenmukaisesti kaikkia suomalaisia, mutta sosiaalidemokraattien kannattajista tähän uskoo vain kuusi prosenttia. Perussuomalaisista yli 60 prosenttia näkee, että hallituksen toimilla Suomen talous saadaan tasapainoon, mutta sosiaalidemokraateista tätä mieltä on vain noin kolmannes.

Yksi suurista eroista perussuomalaisten ja Sdp:n kannattajien näkemyksissä liittyy kesäkuun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan kuntien valtaan päättää palveluistaan. Perussuomalaisista lähes 90 prosenttia antaisi kunnille lisää valtaa päättää siitä, miten ja missä laajuudessa ne järjestävät palveluitaan. Sosiaalidemokraattien kannattajista tätä mieltä on vain reilu puolet, kaikista suomalaisista yli 70 prosenttia.

Perussuomalaiset ovat usein myös jyrkempiä kannoissaan kuin sosiaalidemokraatit. Näin myös kuntien valtaa koskevassa kysymyksessä: 35 prosenttia suhtautuu kuntien vallan lisäämiseen erittäin myönteisesti, kun demareilla vastaava luku on seitsemän prosenttia.

 

Osittain puolueiden kannattajien näkemyserot tuoreessa tutkimuksessa selittyvät sillä, että perussuomalaiset kannattavat hallitusta, jossa oma puolue on mukana.

Iso selittävä tekijä on myös se, että perussuomalaisten selvä enemmistö on miehiä. Suomen Kuvalehden talvella 2015 teettämässä tutkimuksessa selvisi, että perussuomalaiset on työssäkäyvien miesten puolue ja houkuttelee myös yrittäjiä.

”Miehille markkinatalous on tärkeämpi. Naiset pitävät kansainvälisten tutkimustenkin mukaan tärkeämpänä hoivaa, josta yleensä huolehtivat naiset joko sosiaalisektorin työntekijöinä tai sitten kotiäiteinä ja omaishoitajina. Sen takia naiset suhtautuvat miehiä kielteisemmin julkisten palveluiden leikkauksiin.”

Entä solidaarisuus, kuuluuko se lainkaan porvarilliseen työväenliikkeeseen?

”Vanhassa vasemmistopuolueiden linjassa solidaarisuus oli järjestäytynyttä joukkotoimintaa. Perussuomalainen työväenliike korostaa enemmän asioita, jotka eivät mene ay-liikkeen kautta”, Paloheimo pohtii.

”Perussuomalaiseen solidaarisuuteen kuuluvat ehkä yhteisöllisyys ja yksikulttuurisuus, monikulttuurisuuteenhan suhtaudutaan pidättyvästi ja epäluuloisesti. Solidaarisuus ilmenee homogeenisen yhteisön keskinäisenä luottamuksena.”

 

Yksi iso ero liittyy suhtautumiseen yhteiskuntasopimukseen: perussuomalaisista 68 prosenttia hyväksyy sen, että hallitus puuttuu työmarkkinajärjestöjen toimintaan, sosiaalidemokraateista vain 22 prosenttia.

Suomen Kuvalehden tutkimuksessa erityisesti pikkulapsiperheiden asiat, kuten päivähoito ja lapsilisät, olivat sosiaalidemokraateille tärkeämpiä kuin perussuomalaisille. Tämä ei selity kannattajien ikärakenteella, sillä Sdp:n kannattajat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin muiden suurten puolueiden.

”Sosiaalidemokraattiseen ajatteluun on perinteisesti kuulunut, että julkisen vallan on huolehdittava lapsista”, Paloheimo sanoo.

Suhtautumisessa kehitysyhteistyörahoihin puolueiden välillä oli odotetusti eroa. Niiden vähentämistä kannatti perussuomalaisista lähes 90 prosenttia – mutta sosiaalidemokraateistakin lähes 70 prosenttia.

Kun kyselyssä pantiin erilaisia asioita tärkeysjärjestykseen, selvisi, että kuntien palveluissa perussuomalaiset panevat teiden ylläpidon päivähoidon edelle, kun sosiaalidemokraattien ja kaikkien suomalaisten tuloksissa päivähoito oli kirkkaasti teitä tärkeämpi. Perussuomalaiset poikkesivat kaikista muista myös siinä, että he pitivät liikuntapalveluita tärkeämpinä kuin kirjastoja.

Erilaisia etuja järjestettäessä perussuomalaiset poikkesivat sekä sosiaalidemokraattien että kaikkien suomalaisten keskiarvosta määritellessään maataloustuen yliopistojen rahoitusta tärkeämmäksi.

Sosiaalidemokraatit puolestaan erosivat suomalaisten keskiarvoista panemalla lapsilisän tärkeämmäksi kuin opintotuen sekä pitämällä muun muassa yksityis- ja hammaslääkärikäyntien Kela-korvauksia ja vuorotteluvapaata tärkeämpänä kuin muut. Yritystuet he sen sijaan jättivät listan viimeisiksi, kun suomalaisten enemmistö pani jumbosijalle vanhempainvapaan aikaisen lomakarttuman.

 

Suomen Kuvalehden tutkimuksesta lisää 12.6. ilmestyneessä jutussa SK tutki: Kansa tukee hallituksen leikkauslinjaa.

Tutkimuksen tulokset ovat puoluekannatuksen suhteen suuntaa antavia, sillä ne on painotettu vastaamaan Suomen aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan, ei puoluekannan. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Internet-paneelinsa avulla 3.-4.6.2015 ja siihen osallistui 1082 vastaajaa.

Lisää aiheesta:

Suomen Kuvalehti 12.6.2015: Metalliliiton Riku Aalto vierastaa vaatimuksia, että ay-liikkeen pitäisi katkaista välit demareihin

Suomen Kuvalehti 6.2.2015: Hän ratkaisee nämä vaalit – miljoona äänestäjää etsii poliittista kotia