Sikspäkit historiaan, vähemmistöhallitus tilalle – ratkaisu politiikan pattitilanteisiin?

Pyrkimys enemmistöhallituksiin perustuu vain tottumukseen, kirjoittaa kaksi pohjoismaisen politiikan tuntijaa Kanava-lehdessä.
Politiikka 8.3.2014 19:33

Suomen toistaiseksi viimeinen vähemmistöhallitus on ollut Martti Miettusen III hallitus, joka toimi 29.9.1976–15.5.1977. Kuva keväältä 1976, jolloin Miettunen (vas.) jätti edellisen hallituksen eronpyynnön tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. © LEHTIKUVA

Suomeen haluttiin viime vaalien jälkeen enemmistöhallitus vanhasta tottumuksesta, vaikka vaalitulos ei siihen antanut eväitä, kirjoittavat Karina Jutila ja Terhi Tikkala Kanava-lehdessä 7.3.2014.

Kirjoittajien mukaan vähemmistöhallitus olisi keino korjata suomalaisen politiikan isoja ongelmia, ja mallia voitaisiin ottaa muista Pohjoismaista.

"Enemmistöhallitusta pidetään kuitenkin itsestäänselvyytenä ja itseisarvona, vaikka seurauksena on päätöksentekokyvyttömyyttä ja ongelmien syvenemistä. Ehdoton pyrkimys enemmistöhallituksiin perustuu tottumukseen, ei muuhun", Jutila ja Tikkala kirjoittavat.

Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa ilmestyneen tekstin kokonaisuudessaan.

 

Vähemmistöhallitus avaa politiikan pattitilanteet

 

Suomessa on viime vuosikymmenet pyritty enemmistöhallituksiin. Muita vaihtoehtoja ei harkittu keväällä 2011, kun enemmistöhallituksen kokoaminen oli muutosvaalien jälkeen hankalaa. Eikä vaihtoehtoja ole mietitty nytkään, kun Jyrki Kataisen hallituksen isot hankkeet ovat vaikeuksissa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.