Turvaselonteko puolustaa Nato-harkintaa

Tuomo Lappalainen
Politiikka 22.1.2009 14:26

Hallituksen ja presidentin yhdessä laatiman turvallisuusselonteon mukaan Suomella on olemassa ”vahvat perusteet jatkossakin” harkita Nato-jäsenyyttä.
suomen/naton lippu

Maanantai 19. tammikuuta 2008 näyttäisi jäävän historiaan yhtenä tärkeänä merkkipaaluna Suomen Nato-suhteiden kehityksessä.

Hallitus ja presidentti pääsivät tuolloin periaatteessa sopuun uudesta turvallisuusselonteosta, joka on määrä antaa eduskunnalle, kun se helmikuussa kokoontuu.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) viestitti heti ratkaisevan kokouksen jälkeen, että selonteko ei tuo Nato-kysymykseen mitään uutta, eikä Suomi ”tälläkään kerralla tule yllättämään tässä asiassa”.

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan todellisuus on kuitenkin hieman monivivahteisempi kuin Vanhanen antoi tuoreeltaan ymmärtää.

Hallitus kävi tiettävästi kokouksessa perusteellisen keskustelun Suomen Nato-linjaa koskevasta kohdasta. Lopputulokseksi tuli muotoilu, joka menee pitemmälle kuin edellisessä, vuonna 2004 hyväksytyssä selonteossa. Sen ajatus oli, että Nato-jäsenyys on Suomelle vaihtoehto.

Maanantaina sovitun linjauksen mukaan Suomella on olemassa ”vahvat perusteet jatkossakin” harkita Nato-jäsenyyttä. Virkamiesvalmistelussa sama ajatus oli ollut esillä vieläkin voimakkaampana, ilman jatkossakin-sanaa. Kompromissina päädyttiin kuitenkin ilmaukseen, jolla viestitetään, että Suomen linja ei ole periaatteessa muuttunut.

Ennallaan on niin ikään kanta, jonka mukaan jäsenyys ei tule ajankohtaiseksi niin kauan kuin nykyinen hallitus istuu. Edelleen pidetään myös kiinni vaatimuksesta, jonka mukaan mahdollisella jäsenyydellä on aikanaan oltava sekä laaja poliittinen kannatus että kansan tuki.

Osa ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäsenistä olisi SK:n lähteiden mukaan mielellään pitäytynyt edelleen vanhassa varovaisemmassa muotoilussa, mutta ajatus ei ottanut tulta.

Yleisesti on tiedossa, että avainministereistä varsinkin Paavo Väyrynen (kesk) ja Tarja Cronberg (vihr) ovat edustaneet Nato-asiassa hyvin empivää linjaa. Myöskään presidentti Tarja Halosella ei ole ollut suurta intoa avata Nato-ovea nykyistä enempää. Maanantaina saavutettu kompromissi kelpaa kuitenkin ilmeisesti kaikille.

Venäjästä selontekoon on tiettävästi tulossa arvio, jossa sen sotilaallista kapasiteettia ei ainakaan vähätellä. Valmistelusta tihkuneiden ennakkotietojen mukaan Venäjän muun muassa todetaan panostaneen vahvasti kalustonsa uusimiseen ja olevan valmis käyttämään voimaa poliittisten päämääriensä hyväksi. Yhtenä erityisenä kitkan aiheuttajana mainitaan viime aikoinakin paljon ongelmia aiheuttaneet energiakysymykset.

Nato-yhteistyön rinnalla selonteossa saavat paljon huomiota myös pohjoismaiset suhteet. Niiden kehittämistä pidetään viisaana sekä toiminnallisilla että taloudellisilla perusteilla. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on ollut esillä yhteinen pataljoona, jonka toimintakenttänä olisivat kriisialueet.

Selontekoa käsitellään vielä perjantaina 23.1. kahdessa kokouksessa, joista toinen on muodollisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan seminaari. Niiden jälkeen hallitus järjestää siitä tiedotustilaisuuden.

Teksti
Tuomo Lappalainen
Kuvitus
Markus Pentikäinen