Tuomioja: "Häkämiehen arvostelukyky petti"

elokuvat
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
renny harlin

Erkki Tuomiojan mielestä puolustusministeriön vastaanotto oli väärä paikka Renny Harlinin tulevan Mannerheim-elokuvan markkinointiin.

Renny Harlin esitteli tulevaa Mannerheim-elokuvaansa lehdistölle elokuussa 2008.

Erkki Tuomioja paheksui kotisivuillaan ministeri Jyri Häkämiestä (kok), joka oli valinnut puolustusministeriön perinteisen uudenvuodenvastaanoton teemaksi Mannerheimin. Häkämiehen isännöimän tilaisuuden ohjelmaan kuului osuus, jossa ohjaaja Renny Harlin esitteli tulevaa Mannerheim-elokuvaansa.

Miksi Harlinin mukanaolo ei ollut mielestänne sopivaa, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd)?

“Minusta on ylipäänsä kummallista mainostaa tällaisella virallisella vastaanotolla jotain elokuvaa ja pitää esillä kaupallista elokuvatuottajaa.”

Eli kysymys ei ollut elokuvan aiheesta vaan periaatteesta?

“Niin.”

Pettikö Häkämiehen arvostelukyky?

“Luulen, että ministeri hakee julkisuutta ja yrittää saada sitä Hollywood-tähtien siivellä.”

Hakeeko ministeri julkisuutta itselleen, vai tehdäänkö Mannerheimilla mielestänne puoluepolitiikkaa?

“Kokoomuslaisethan tekevät totta kai kokoomuslaista politiikkaa.”

Uskotteko, että jos kysymyksessä olisi ollut jonkin muun puolueen ministeri, tällaista ei olisi tapahtunut?

“Ainakin uskon, että arvostelukykyä olisi enemmän.”

Tasavallan presidentti oli myös puolustusministeriön vastaanotolla. Keskustelitteko tästä aiheesta hänen kanssaan?

“Keskustelin kyllä hänen kanssaan, mutta se tapahtui jo ennen kuin Harlin esiintyi. Meillä ei varmaan kummallakaan ollut tiedossa, että tällainen tulee sinne ohjelmaan.”

Puolustusministeriö antaa Mannerheim-elokuvaa varten myös apua esimerkiksi kalustoasioissa. Onko tämä mielestänne asiallista?

“Se ei ole minusta ongelma, kunhan sitä annetaan samoin perustein kaikille elokuvantekijöille. Tätähän on tehty Tuntemattomasta sotilaasta alkaen. Tosin silloin puolustusministeriö ei antanut kalustoa, vaan rajavartiolaitos ja sisäministeriö.”

Olette itse väitellyt tohtoriksi poliittisesta historiasta. Eikö ole vain hyvä asia, että historia kiinnostaa myös elokuvantekijöitä?

“On, mutta kaikki niin sanotusti historiasta tehdyt elokuvat eivät ole suinkaan palvelleet oikeaa historiakuvaa eivätkä lisänneet ihmisten ymmärrystä historiasta. Tällä en nyt ota kantaa tähän nimenomaiseen elokuvaan, jota ei ole vielä olemassa ja jota en ole nähnyt.”

Millä tavoin elokuvalla on vääristelty historiaa?

“Kyllähän sillä on ylläpidetty kaikenlaisia sankarimyyttejä ja kansallisia myyttejä ja myös esitetty historiallisia epätarkkuuksia. Toisaalta on tietysti ihan hyviäkin elokuvia, jotka ovat pyrkineet historialliseen tarkkuuteen.”

“Historiantutkimuksessakaan ei ole olemassa lopullista totuutta, mutta sillä ja elokuvalla on se ero, että yleensä elokuvan ensimmäinen tarkoitus on tehdä rahaa.”

Onko Suomen historiasta viime aikoina käyty keskustelu mielestänne painottunut liiaksi sotiin?

“Ei. Historian kipeät tapahtumat liittyvät yleensä sotiin ja väkivallan käyttöön, ja siinä mielessä on ihan aiheellista, että niitä tarkastellaan. Historioitsijoiden keskuudessa on minusta tätä nykyä aika hyvä yhteisymmärrys niin vuodesta 1918 kuin myöhemmistäkin sodista. Suomalainen Vergangenheitsbeweltigung (menneisyydenhallinta) on kohtuullisen hyvässä mallissa.”

“Aina tulee olemaan niitä, jotka eivät pidä historioitsijoiden tuomista faktoista, niin kuin nyt keskustelussa suomalaisten sodanaikaisesta yhteistyöstä SS:n edustajien kanssa. Se ei ole kuitenkaan historioitsijoiden ongelma.”

Renny Harlin esitti puheessaan muun muassa toiveen, että nykyiset kansanedustajat esittäisivät Mannerheim-elokuvassa vanhaa eduskuntaa.

“Minulle ei tällainen stunttimiehen rooli sovi. Sitä paitsi hänelle tulee pieni ongelma, koska eduskunnassa on nykyisin niin paljon naisia verrattuna Mannerheimin aikaan.”

Teksti
Tuomo Lappalainen
Kuva
Markku Ulander / Lehtikuva

SK 2/2009 (ilm. 9.1.2009)

“Vuosi käynnistyi” (Erkki Tuomiojan blogi 5.1.2009)