Kipuilua kikyn jälkeen

Kilpailukykysopimus piristi maan taloutta. Nyt se myrkyttää vientiteollisuuden neuvotteluilmapiiriä ja vaikeuttaa muidenkin alojen sopimista.

Politiikka 22.03.2019 06:00
teksti Matti Simula kuvitus Anssi keränen
© Anssi Keränen

Joskus päättäjän lausunto pimittää olennaisen, vaikka lausunto on muotoiltu sanatarkasti paikkansapitäväksi. Niin kävi 12. maaliskuuta.

Kaksi keskeistä työmarkkinatoimijaa julkisti sopuisalta kuulostaneen tiedotteen. Sen mukaan ”Teknologiateollisuus ry. ja Teollisuusliitto ry. ovat yhdessä sopineet, että liitot eivät käytä työehtosopimuksiin sisältyvää mahdollisuutta ns. optiovuodesta”.

Kertomatta jäi, että sopu rajoittuu juuri tuohon. Liitot ovat yksituumaisia vain siitä, etteivät kykene neuvottelemaan tänä keväänä ensi vuoden palkoista.

”Meillä on sen verran eri näkemykset työaikakysymyksestä, ettei ollut edellytyksiä neuvotella pelkästään palkoista”, sanoo SAK:laisen Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliitto ilmoitti jo viime syksynä, ettei sen viidellä entisen Metalliliiton sopimusalalla jatketa 24 tunnin vuosittaista työajanpidennystä tämän vuoden päätyttyä. Pidennyksestä sovittiin kilpailukykysopimuksen yhteydessä vuonna 2016.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö