Surullisenkuuluisa laajakaistahanke taas tapetilla, keskustapoliitikot haluavat käyttää siihen EU:n elvytysrahaa

Useat pienet kunnat ovat joutuneet talousvaikeuksiin laajakaistaprojektiensa takia. Jatkossa julkista tukea voi saada myös vapaa-ajan asuntojen verkkoyhteyksiin.
Politiikka 27.1.2021 17:02
Valokuitukaapelia laskettiin maan alle Rautavaaralla 18. lokakuuta 2011. © Helena Kuosmanen/Lehtikuva

Suomessa valmistellaan suunnitelmaa EU:n koronaelpymisrahojen käytöstä. Vajaan kolmen miljardin euron tukipotilla pitäisi uudistaa talouden rakenteita. Rahaa aiotaan suunnata muun muassa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) totesi syksyllä, että rahoja ei aiota käyttää alueiden liikennehankkeisiin. Alustavana suunnitelmana on, että perinteisten tie- ja siltahankkeiden sijaan varoja suunnataan infrassa muun muassa nopean verkkoyhteyden rakentamiseen koko Suomeen. Se tarkoittaa sekä 5g-mobiiliyhteyksiä että valokuituyhteyksiä.

Hallituksen selonteossa elpymisrahojen käytöstä kerrotaan näin:

”Investointi- ja uudistuskokonaisuudella tavoitellaan huippunopeiden yhteyksien saavutettavuuden lisäämistä koko maassa sekä viestintäverkkojen kestävyyden ja tehokkuuden parantamista. Tavoitteena on, että Suomesta tulee ensimmäinen maa jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet. Lisäksi kehitetään toimivarmaa teknologiainfrastruktuuria ja uudistetaan julkisen hallinnon yhteyksien toimintavarmuutta. Tavoitteena on myös edistää etätyön tekemistä sekä paikkariippumatonta työtä.”

Painotus on ollut erityisesti keskustan toivelistalla. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko totesi Iltalehdelle viime joulukuussa, että nettiyhteyttä voi pitää kansalaisen perusoikeutena.

”Meidän mielestämme EU:n elvytyspaketin ykkössatsauksen pitää olla toimivat ja nopeat nettiyhteydet koko maassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että me emme usko siihen, että ongelma ratkeaisi markkinaehtoisesti. Tähän pitää valtion tulla mukaan”, hän sanoi.

 

Elpymisrahojen käyttöä suunnitellaan hallitusohjelmaa silmällä pitäen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan nopea laajakaista on jokaisen ulottuvilla vuoteen 2025 mennessä.

Tämän vuoden alussa astui voimaan laki, joka mahdollistaa laajakaistarakentamisen julkisen tuen.

Tukiohjelmaa varten tämän vuoden budjettiin on varattu viisi miljoonaa euroa. Tukea suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Tavoitteena on saada 10 000 uutta kotitaloutta nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin.

Tukikelpoisen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta sekä kunnan maksuosuudesta laajakaistahankkeessa säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2021. Tukea hankkeille voidaan myöntää vuoden 2023 loppuun asti.

 

Nopeiden laajakaistojen julkisesta tuesta syrjäseuduille on muodostunut yli vuosikymmenen kestänyt rahanreikä. Hankkeet ovat aiheuttaneet joillekin kunnille vakavia talousongelmia. Esimerkiksi Multia ilmoitti loppuvuodesta 2020 käynnistävänsä yt-neuvottelut miljoonasäästöjen saamiseksi.

Nyt alkava ohjelma on jatkoa Nopea laajakaista -hankkeelle, josta myönnettiin tukia 2010–2019. Alun perin se tunnettiin nimellä Laajakaista kaikille 2015.

Vanhasen toisen hallituksen käynnistämän hankkeen tavoitteena oli tuoda 100 megabitin kiinteä yhteys jokaisen suomalaisen ulottuville eli enintään kahden kilometrin päähän kiinteistöistä vuoteen 2015 mennessä.

Ideana oli, että laajakaistahankkeet rahoitetaan EU:n, kuntien, kaupallisten toimijoiden ja kiinteistöjen omistajien kesken. Arvioitiin, että hankkeen myötä 130 000 uutta kotitaloutta tulee laajakaistan piiriin.

Tavoite oli kunnianhimoinen, kun sitä vertaa EU:n komission vuonna 2010 esittämään tavoitteeseen: yli sadan megan liittymä vähintään puolella eurooppalaisista vuoteen 2020 mennessä.

Suuret teleoperaattorit eivät kuitenkaan kiinnostuneet valokuituyhteyksien kaivamisesta peräkylille. Yhtiöt keskittyivät markkinoimaan nopeasti yleistyneitä langattomia laajakaistoja.

Hankkeita lähtivät toteuttamaan pääasiassa pienet alueelliset yhtiöt, joille toiminta oli tappiollista. Kaikille hankkeille ei löytynyt lainkaan toteuttajaa tarjouskilpailuissa.

Jo alkumetreillä vuonna 2010 keskustalainen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen reagoi tilanteeseen lupaamalla, että nopea laajakaista saadaan kaikille tarvittaessa valtion rahoilla.

 

Vuonna 2015 hankkeen nimeksi vaihdettiin Nopea laajakaista. Suomi sai EU:n komissiolta neljä vuotta lisäaikaa tukien maksamiselle.

Juha Sipilän (kesk) hallitus joutui nostamaan julkisen tuen määrää. Tukipolitiikan muuttuessa kuitenkin osa jo laajakaistan hankkineista jäi ilman tukea.

Vuonna 2016 vain puolella kotitalouksista oli tarjolla vähintään 100 megan kiinteä laajakaistayhteys. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 64 prosenttia.

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosi sitten julkaisemassa jälkiseurantaraportissa todetaan, että useiden kuntien talous on heikentynyt, kun ne ovat osallistuneet hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panostuksella kuin lain mukaan oli tarkoitus.

Valtion tukea myönnettiin kaikkiaan 76 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoitus jatkuu vuoteen 2022 asti.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Maija Ahokas kertoo, että uusi laajakaistatukilaki vastaa pitkälti vanhaa lakia. Muutoksiakin on.

”Keskeinen muutos on, että kuidun lisäksi tuetaan 5g-teknologiaan perustuvaa kiinteää langatonta yhteyttä.”

Toinen iso muutos on se, että nyt tukea voidaan myöntää myös vapaa-ajan asuntoihin.

Tukiohjelman ollessa lausuntokierroksella useat tahot huomauttivat, että budjettiin varatulla viidellä miljoonalla eurolla ei päästä pitkälle.

Myös kuntien heikko taloudellinen tilanne huoletti. Esimerkiksi Suur-Savon Sähkö ehdotti lausunnossaan, että velvoite kuntarahoituksesta poistettaisiin kokonaan.

Ahokas on samaa mieltä: viisi miljoonaa euroa ei ole paljon, varsinkin kun se jakautuu kotitalouksien lisäksi vapaa-ajan asuntoihin. Hän ei kuitenkaan halua spekuloida sillä, kuinka paljon EU:n elpymisrahaa hankkeelle voisi tulla.

Jakoon tulevista elpymismiljardeista kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen on alustavassa suunnitelmassa osoitettu 0,2–0,4 miljardia euroa.

Yleisenä periaatteena Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi nimetyssä suunnitelmassa on, että EU-miljardit olisivat vain osa käynnistettävien hankkeiden rahoitusta, ja suurin osa rahoista tulisi esimerkiksi yrityksiltä.

 

Valtiontalouden tarkastusviraston Laajakaista kaikille -hanketta koskeva vuoden 2016 jälkiseurantaraportti kiinnitti huomiota laajakaistahankkeen raportoinnin puutteisiin.

Hankkeen yhtä osaa johdettiin Viestintävirastosta ja toista Maaseutuvirastosta käsin. Seurauksena oli päällekkäisyyksiä ja epäyhtenäisyyttä viranomaistoiminnassa. Byrokraattiseksi koettu toiminta aiheutti tyytymättömyyttä tuensaajissa.

EU-elpymisrahojen saannin edellytyksenä on niihin liittyvien tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttaminen, mitä valvotaan sekä kotimaassa että EU-tasolla.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Laura Vartia kertoo, että jäsenmaiden pitää puolen vuoden välein raportoida hankkeiden etenemisestä EU:n komissiolle. Jos hankkeet eivät saavuta niille asetettuja tavoitteita, jäävät kustannukset valtioiden kontolle.