Kiire nollaan

Europarlamentaarikoilla on eriävät näkemykset siitä, pitääkö Suomen tehdä ilmastotalkoissa enemmän kuin muiden.

Politiikka 21.08.2020 06:00
Teksti karoliina paananen
Hakkuut ovat herättäneet keskustelua Suomen metsänhoidon kestävyydestä. Kuva on otettu 13. elokuuta 2020 Sallan Lampi-Kaakkurivaarassa vuonna 2018 hakatulta alueelta.
Hakkuut ovat herättäneet keskustelua Suomen metsänhoidon kestävyydestä. Kuva on otettu 13. elokuuta 2020 Sallan Lampi-Kaakkurivaarassa vuonna 2018 hakatulta alueelta. © JONI-MATTI KUSMIN

Lokakuussa mitataan eurooppalaisen ilmastopolitiikan kunnianhimon taso, kun parlamentaarikot kokoontuvat Strasbourgiin käsittelemään EU:n ilmastolakia.

Unioni pyrkii sen avulla nollanettopäästöihin eli ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Silloin EU:ssa ei aiheutettaisi enempää päästöjä kuin jäsenet pystyvät hiilinieluilla sitomaan.

Epävarmaa on, miten tavoite oikeastaan saavutetaan ja miten vastuuta jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Selvää on, että jäsenmailla on edessään isoja päästöleikkauksia.

Vuosina 1990–2018 EU vähensi kasvihuonekaasupäästöjään 23 prosenttia, joskin alueen talous kasvoi samalla aikavälillä 61 prosenttia. Nyt samassa ajassa pitäisi pystyä liki neljä kertaa yhtä suuriin leikkauksiin.

Sisältö