Suomi on Pohjolan kummajainen: Opintotuen tulorajan nosto olisi kaivattu kädenojennus 270 000 opiskelijalle

Uutisanalyysi: Moni näyttää varovan tulorajan ylitystä, sillä tukien maksaminen jälkikäteen on useille tuskallista.

Maria Ohisalo
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtiovarainministeriön virkamiehet julkaisevat säännöllisin väliajoin ideapaperin, jonka tarkoitus on herättää poliittista keskustelua työllisyydestä. Virkamiehet listaavat joukon keinoja, joilla työllisyyttä saataisiin nostettua. Poliitikkojen tehtävä on panna ehdotuksia käytäntöön tai hylätä niitä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen työllisyystavoite on vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Ministeriön ideapaperin mukaan tavoitteisiin päästään kokonaisuudella, joka koostuu kolmesta teemasta: eläkeputken poisto, työttömyysetuuksien tiukentaminen ja esimerkiksi opintoetuuksien rukkaaminen.

Virkamiehet arvioivat ”karkeasti”, että näillä toimilla Suomi saisi hallituskauden tai pidemmällä aikavälillä tavoitellut uudet työpaikat, jos valmistelutyö sujuu joustavasti ja kaikki menee hyvin.

VM:n virkamiespaperin vähäisimmät työllisyysvaikutukset arvioidaan syntyvän opintoetuuksien muutoksilla. Uusia työpaikkoja syntyisi 5 000.

Ikääntyneiden ihmisten kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa eläkeputken poisto, toisi arviolta 30 000 uutta työpaikkaa. Työttömyysetuuksien rukkaaminenkin toisi virkamiesten arvioissa uusia työpaikkoja 25 000.

Opiskelijoiden näkökulmasta virkamiesten paperi vaikuttaa erittäin myönteiseltä, sillä edellisinä vuosina VM:n virkamiehet Martti Hetemäen johdolla ovat ehdottaneet muun muassa lukukausimaksuja, opintotukikuukausien supistamista ja esimerkiksi opintolainan lisäämistä opiskeluiden rahoittamiseksi.

Nyt virkamiehet ehdottavat opiskelijoiden tulorajojen nostamista. Poliittisesti osittaista vihreää valoa ehdotukselle on näyttänyt jo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), jonka mielestä nykyiset tulorajat ovat ongelmallisia monelle opiskelijalle.

 

Suomessa opiskelija saa tienata kalenterivuoden aikana 12 498 euroa, jos hän nostaa yhdeksän kuukauden aikana myös opintotukea.

Jos opiskelija ylittää rajan, hän joutuu maksamaan tukirahat takaisin, minkä lisäksi valtio perii opiskelijalta 7,5 prosentin kertaluontoisen maksukorotuksen. Eli jos opiskelija joutuu palauttamaan 1 000 euroa tukia, todellisuudessa hän maksaa takaisin 1 075 euroa.

Suomessa opiskelijoiden tulot ovat osittain tiukojen tulorajojen takia olleet jo vuosia erittäin maltilliset. Kelan tilastojen mukaan opintotuen saajien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2017 olivat 8 540 euroa ilman opintotukea.

Moni näyttääkin varovan tulorajan ylitystä, sillä tukien maksaminen jälkikäteen on useille tuskallista. Kela perii vuosittain noin 40 000 opiskelijalta opintotukia takaisin. Joka seitsemäs joutuu maksamaan valtiolle rahaa takaisin korkojen kera.

Valtiovarainministeriön ehdotus opiskelijoiden tulorajojen nostamiseksi on ajankohtainen, sillä tulorajoja ei ole juurikaan nostettu noin kymmeneen vuoteen. Tässä ajassa inflaatio on tehnyt tehtävänsä ja esimerkiksi ruoka sekä asuminen ovat kallistuneet.

Perustarpeiden rahoittamiseen kuluu rahaa yhä enemmän, ja opiskelijat ovat jääneet jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Tilastokeskuksen mukana opiskelijoiden kulutus onkin jäänyt jälkeen muiden kulutuskehityksestä.

Valtiovarainministeriö kirjoittaakin raportissaan, että opintotuen tulorajojen korottaminen lisäisi opiskelijoiden tuloja ja samalla kasvattaisi julkisen sektorin nettotuloja. Opintojen aikaisen työnteon lisääntymisellä voi kuitenkin olla vaikutuksia opintoaikoihin.

Opintojen venymistä voidaan kuitenkin suitsia. Opintojen hidastumisen ehkäisemiseksi opintopistevaatimusta kiristetään niin, että tukikuukaudet riittävät valmistumiseen tavoiteajassa.

 

VM:n virkamiehet viittaavat raportissa Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitykseen, jonka mukaan yhdeksän opintotukikuukauden tulorajan (12 195 euroa) nostaminen 18 000 euroon johtaisi opiskelijoiden ”hyvinvointitappioiden voimakkaaseen alenemiseen”.

Tutkijoiden mukaan opiskelijoiden hyvinvointi siis kasvaisi, jos tulorajoja nostettaisiin. Tämä uudistus vaikuttaisi etenkin korona-aikana toivotulta, sillä työmarkkinat ja koko talous elävät epävarmuudessa.

Opiskelijoiden tulorajojen nostaminen olisi poliittinen teko, joka antaisi nuorille ja iäkkäämmillekin opiskelijoille lisää oljenkorsia selvitä mahdollisesta taloudellisesta ahdingosta.

Pohjoismaalaisittain tarkasteltuna Suomi on tulorajojen suhteen jonkinlainen kummajainen. Suomi on ainoa maa, jossa opintotukia pitää maksaa kokonaan takaisin, jos tuloraja ylittyy. Muissa maissa opintotuki verotetaan tulorajan ylittävältä osalta asteittain pois verotuksen keinoin.

Tutkijoiden mukaan opintotuen takaisinperinnän muuttaminen muiden Pohjoismaiden mallin mukaiseksi lisäisi myös opiskelijoiden hyvinvointia.

Työllisyyden näkökulmasta opiskelijoiden tulorajojen nostamisen tai kokonaan poistaminen on sidoksissa muihin uudistuksiin, joita VM:n virkamiehet esittivät.

Tulorajojen nostamisen työllisyysvaikutus isossa kuvassa voi olla jokseenkin pieni, mutta se lisäisi yli 270 000 opiskelijan hyvinvointia ja vähentäisi byrokratiaa. Kelan ei tarvitsisi vuosittain periä tukia takaisin kymmeniltä tuhansilta opiskelijoilta.