Suomi neljän seinän sisään? Hallituksen koronapaine kasvaa – ”Lainsäädäntöä, jonka käyttöönottoa pyritään välttämään”

Valmiuslain myötä viranomaisilla olisi mahdollisuus puuttua huomattavasti voimakkaammin ihmisten perusoikeuksiin, kuten liikkumiseen.
Politiikka 16.3.2020 12:41
Jos valmiuslaki otetaan käyttöön, päätöksentekoon osallistuu valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa. © Roni Rekomaa/Lehtikuva

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen poliittiset paineet valmiuslain käyttöönotolle kasvoivat, kun Kansainvälinen terveysjärjestö WHO julisti 11. maaliskuuta koronaepidemian pandemiaksi. Virus on levinnyt maailmanlaajuisesti lähes kaikkialle.

Suomessa eikä muuallakaan maailmassa tarkalleen tiedetä, kuinka monella ihmisellä on koronavirustartunta. Todennäköisesti hyvin monella, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole raportoitu kuolemista tai tehohoidon ylikuormittumisesta, kuten Italiassa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tiedotti ensimmäisestä tehohoitopotilaasta 16. maaliskuuta. Koronavirus voi aiheuttaa pienellä osalla potilaista äkillisen hengitysvajausoireyhtymän, jossa keuhkoihin kertyy tulehduksen takia tulehdussoluja ja nestettä.

Valtaosalla ihmisistä virus näyttää kuitenkin aiheuttavan lievän infektion, ja sairastuneet on määrätty kotiin toipumaan. Riskiryhmässä ovat etenkin iäkkäät ja monisairaat henkilöt, joiden terveyttä pyritään suojaamaan kaikin keinoin.

Viranomaiset tekevät ja mallintavat riskiarviointeja käytännössä koko ajan.

Eri maat ovat toimineet epidemian eri vaiheissa eri tavoin. Tiukimpia toimia on tehty Kiinassa, Singaporessa, Italiassa ja muun muassa Tanskassa. Ihmisten liikkumista on rajoitettu voimakkaasti: kouluja, päiväkoteja on suljettu ja pienetkin kokoontumiset on laitettu pannaan.

Suomessa koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta monet oppilaitokset ovat omatoimisesti siirtyneet etäopetukseen. Ihmiset ovat ottaneet myös lapsiaan pois koulusta ja päivähoidosta.

 

Jos Marinin hallitus päättää ottaa valmiuslain käyttöön, on viranomaisilla mahdollisuus puuttua huomattavasti voimakkaammin ihmisten perusoikeuksiin, kuten liikkumiseen.

Käytännössä julkinen liikenne voitaisiin sulkea, ihmisten liikkumista kaduilla ja ostoskeskuksissa rajoittaa ja näin minimoida lähikontaktien määrää. Koulut ja päiväkodit voitaisiin sulkea, mikä sitoisi ison joukon vanhempia kotiin. Yhteiskunta olisi neljän seinän sisällä niin kauan kuin tarpeelliseksi katsottaisiin.

Marinin hallitus on ilmoittanut valmistelevansa valmiuslain sellaiseen tilaan, että se voidaan ottaa käyttöön nopeasti.

Tilanne voi muuttua nopeasti taudin kannalta, mikä heijastuu väistämättä poliittiseen päätöksentekoon. Näin on käynyt muun muassa Tanskassa, Virossa ja Itavallassa. Rajoja on suljettu ja maahantulo on estetty.

 

Valmiuslaissa on viisi erilaista poikkeusolon määritelmää. Yksi niistä on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Vaarallisen kulkutaudin nojalla voidaan puuttua myös terveydenhuollossa työskentelevien ihmisten työehtoihin. Suomessa valmiuslakia ei ole käytetty vielä kertaakaan rauhan aikana.

”Lähtökohtaisesti valmiuslaki on sellaista lainsäädäntöä, jonka käyttöönottoa pyritään välttämään. Ennen valmiuslain käyttöönottoa on aiheellista arvioida, missä määrin voimassaolevan lainsäädännön puitteissa pystytään vastaamaan kriisioloihin”, sanoo Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen.

Jos valmiuslaki otetaan käyttöön, päätöksentekoon osallistuu valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa. Valtioneuvosto ja presidentti toteavat poikkeustilan.

”Tämän jälkeen valtioneuvosto päättää niin sanotusta käyttöönottoasetuksesta. Käyttöönottoasetus puolestaan toimitetaan viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi”, professori Salminen kuvailee prosessia.

 

Viranomaiset voivat ilman valmiuslakiakin toimia tehokkaasti ja näin Suomessa on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimittu. Tartuntatautilaissa ja eri asetuksissa viranomaisten tehtävät ja niihin oikeuttavat keinot määritellään yksityiskohtaisesti.

Viranomaisyhteistyö leikkaa läpi koko yhteiskunnan valtiosta kuntiin, millä pyritään hillitsemään taudin etenemistä.

Toistaiseksi Suomessa on kielletty 500 ihmisen massatapahtumat aluehallintoviranomaisten päätöksellä ja viranomaiset ovat ohjeistaneet ihmisiä tehokkaaseen käsihygieniaan ja lähikontaktien välttämiseen.

Käytännössä epidemian leviämistä pyritään hidastamaan, jottei terveydenhuollon toimintakyky ruuhkaudu ja ajaudu kaaokseen. Suomessa on tällä hetkellä alle 300 tehohoitopaikkaa ja rajallinen määrä henkilökuntaa, joka osaa käyttää tehohoitolaitteita.

Maailmanlaajuisesti koronavirusta oli todettu 15. helmikuuta WHO:n tilastojen mukaan noin 153 000 ihmisellä. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä tilastot kertovat vain varmennetut tapaukset. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei enää testaa kaikkia koronavirusepäilyjä, vaan testaus on keskitetty riskiryhmille.

Euroopassa koronavirus on levinnyt rajuiten Pohjois-Italiassa, jossa viruksen aiheuttamien kuolemien määrä on noussut parissa viikossa lähes 1 500:aan.