SK tutki: Tarja Halosen maine koko kansan presidenttinä on mennyttä

Jyrki Jantunen
Politiikka 15.9.2008 09:15

Tarja Halosen toinen kausi ei ole vielä puolivälissä, mutta presidentin suosio osoittaa hyytymisen merkkejä, kertoo Suomen Kuvalehden tuore tutkimus.Tarja Halonen

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kannusti suomalaisia urheilijoita Suomi-Ruotsi-maaottelussa 29. elokuuta 2008.

Taloustutkimuksen SK:lle tekemän tuoreen mielipidekyselyn mukaan Halosen nauttima luottamus on pudonnut vuodessa kuusi prosenttiyksikköä ja on nyt lähes alimmillaan. Lähtötaso oli sentään sen verran korkea, että hänellä on edelleen selvän enemmistön, kolmen neljäsosan, tuki takanaan.

Koko kansan presidentiksi tähdännyttä Halosta tuskin kuitenkaan ilahduttaa, että joka neljäs suomalainen on joko jo vetänyt häneltä luottamuksensa pois tai ei tiedä, miten häneen pitäisi suhtautua.

Haloseen on oltu vielä tyytymättömämpiä vain kahdesti aikaisemmin: keväällä 2000 ja helmikuussa 2006, kun suuri osa äänestäjistä vielä sulatteli vaalien jälkeen oman presidenttiehdokkaansa tappiota.

SK:n käyttämä kysymysmuoto on presidentin kannalta ehkä edullisin tapa mitata kansan tyytyväisyyttä häneen. Se jäljittelee eduskunnan välikysymysmenettelyä, missä epäluottamusesitys on käytännössä vaatimus hallituksen potkuista.

Halosen 75 prosentilta vastaajista nyt saama luottamus ei siis ole sama asia kuin hänen kannattajiensa määrä. Kirjaimellisesti tulos tarkoittaa, että ainakin kolme neljäsosaa ei pidä tarpeellisena hänen eroaan kesken kauden.

Äänestäjien luottamus Haloseen oli korkeimmillaan vähän hänen ensimmäisen kautensa puolivälin jälkeen, joulukuussa 2003, jolloin hän sai samassa tutkimuksessa 88 prosentilta puhtaat paperit. Vielä vii-me presidentinvaalien alla häneen luotti 86 prosenttia kansasta.

Puoluekanta
ratkaisee

Suomalaisten mielipiteet Halosesta jakautuvat yhä selvemmin puoluekannan mukaan.

Vasemmistopuolueiden kannattajat tukevat edelleen lähes yksimielisesti niiden ehdokkaana presidentiksi valittua pitkän linjan sosiaalidemokraattia. Myös yhdeksän kymmenestä vihreästä on uskollisesti sitä mieltä, ettei Halosen toiminnasta löydy juuri moitteen sijaa.

Keskustalaisesti ajattelevat ovat huomattavasti kriittisempiä, mutta selvä enemmistö heistäkin on yhä tyytyväinen presidenttiin. Oikeiston ja Halosen välillä on sen sijaan jo lähes ylittämättömältä tuntuva juopa, sillä vain alle puolet kokoomuslaisista luottaa enää ”Punaiseen Tarjaan”.

Halosen leimautuminen yhä selvemmin vasemmiston suosikiksi näkyy myös siinä, että Sdp:n ja vasemmistoliiton kannattajat luottavat häneen nyt jopa hieman lujemmin kuin vuosi sitten, kun taas muut ovat järjestään kriittisempiä.

Selvin muutos on tapahtunut kokoomuslaisten suhtautumisessa, mutta myös vihreiden presidenttiä kohtaan tuntema rakkaus on viime vuoden aikana alkanut jäähtyä.

Naiset luottavat Haloseen edelleen lujemmin kuin miehet ja työläiset enemmän kuin toimihenkilö-, asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevät. Uutta on sen sijaan, että nuoret suhtautuvat häneen varttuneempaa väkeä myönteisemmin, eikä maaseutuväestön ja kaupunkilaisten asenteissa ole enää mitään eroa. Vielä vuosi sitten Halonen oli ennen kaikkea kaupunkilaisten ja vanhempien ikäryhmien suosikki.

Kiisteltyjä
ratkaisuja

Tutkimus tehtiin syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun julkisuudessa käytiin vilkasta keskustelua Suomen suhtautumisesta Venäjän ja Georgian väliseen sotaan.

EU:ssa järjestettiin myös samaan aikaan Georgian tilannetta käsitellyt huippukokous, jossa presidentin läsnäolo aiheutti taas hämmennystä. Jokaisella EU-maalla on Eurooppa-neuvoston kokouksissa vain kaksi paikkaa, mikä Suomen kohdalla tarkoittaa, että presidentin ollessa läsnä ulkoministeri joutuu jäämään pois.

Alexander Stubbin (kok) syrjäyttämistä pidettiin erityisesti tässä tapauksessa outona, sillä hän oli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana ollut suomalaisista poliitikoista kaikkein aktiivisimmin mukana Georgian rauhanponnisteluissa.

Halosen, Vanhasen ja Stubbin esittämistä sotaa koskeneista ristiriitaisista kommenteista oli myös syntynyt vaikutelma, jonka mukaan Suomen ulkopolitiikkaa ei johda kukaan. Kolmikosta Halonen oli koko ajan edustanut selvästi pidättyväisintä linjaa suhteessa Venäjään.

Taloustutkimuksen toisesta, Alma Median lehtien teettämästä kyselystä kävi jo aiemmin ilmi, että suomalaisista noin puolet oli tyytyväisiä Halosen tapaan hoitaa Georgian kriisiä, neljäsosa oli pettynyt häneen, ja lopuilla ei ollut mitään mielipidettä asiasta.

Tutkimusajankohtana oli myös tuoreessa muistissa, kuinka presidentti oli nimittänyt elokuussa sisäministeriön kansliapäälliköksi oman suosikkinsa Ritva Viljasen (sd) vastoin valtioneuvoston yksimielistä kantaa. Samalla Halonen oli myös pettänyt oman vanhan lupauksensa, sillä hän oli aikaisemmin vakuuttanut kunnioittavansa tällaisissa tapauksissa hallituksen tahtoa.

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta 15-79-vuotiasta mannersuomalaista. Heidät oli valittu satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen rekisteristä, ja otos oli painotettu iän, sukupuolijakauman, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää vastaavaksi.

Tuloksen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla suurimmillaan noin 2,8 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu uudessa SK:ssa.

Teksti
Tuomo Lappalainen

Kuva
Matti Björkman / Lehtikuva

Lue SK:sta 37/2008 (ilm. 12.9.2008), mitä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi sanoo kokoomuksen ja Tarja Halosen erilleen kasvamisesta.

Keskustelu