SK tutki: Suomalaiset sokkona eurovaaleihin

Suomalaisilla on toistaiseksi hyvin hämärä kuva EU-vaalien tämänkertaisista ehdokkaista.

Europarlamenttivaalit

Ehdokkaan löytäminen eurovaaleissa tuottaa suomalaisille päänvaivaa. Kuva Jarno Mela / Lehtikuva.

Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämän tuoreen mielipidekyselyn mukaan kolme neljäsosaa ei osaa valita heistä mielestään pätevintä. Lopuistakin joka viides mainitsi jonkun, joka ei ole edes ehdolla.

Kärkisijan valtasi perussuomalaisten Timo Soini, jota viisi prosenttia piti pätevimpänä ehdokkaana. Seuraavina tulivat keskustan Anneli Jäätteenmäki (3 %), vihreiden Satu Hassi (2 %) ja kokoomuksen Ville Itälä (2 %). Kaksi prosenttia mitattiin myös ulkoministeri Alexander Stubbille (kok) ja laajentumiskomissaari Olli Rehnille (kesk), jotka eivät pyri nyt europarlamenttiin.

Soinia lukuun ottamatta kaikki vähintään prosenttiin yltäneet olivat entisiä tai nykyisiä EU-parlamentaarikkoja. Sen sijaan lobbari-, virkamies- ja tutkijataustaiset ehdokkaat keräsivät vain hajamainintoja. Huomiota herätti myös, ettei kärkijoukkoon mahtunut yhtään sosiaalidemokraattia.

Myöskään nykyiset kansanedustajat eivät menestyneet kovin hyvin Soinia ja Hautalaa lukuun ottamatta. Kahdeksan heistä ei tullut yhdenkään haastatellun mieleen, ja seitsemän muuta mainittiin vain alle prosentissa vastauksista. Nollakerhoon jäi myös työministeri Tarja Cronberg (vihr).

Haastatelluilta kysyttiin myös, mikä puolue on heidän mielestään EU-asioissa pätevin. Selväksi ykköseksi nousi kokoomus, jonka mainitsi lähes puolet eli 47 % kysymykseen vastanneista. Seuraavina tulivat keskusta (18 %), Sdp (11 %), vihreät (6 %) ja perussuomalaiset (4 %). Vasemmistoliittoa piti pätevimpänä vain joka viideskymmenes ja Rkp:tä yksi sadasta. Kristillisdemokraatit eivät yltäneet edes yhteen prosenttiin.

Tutkimusta varten haastateltiin 4.-7. toukokuuta 1 003 satunnaisotannalla valittua 15-79-vuotiasta suomalaista. Heille ei annettu ehdokkaiden nimilistaa, eli valinta piti tehdä ulkomuistista. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla suurimmillaan noin 3,1 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Lue aiheesta lisää SK:sta 20/2009 (ilm. 15.5.).

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.