Ruotsalainen EU-ministeri: ”Ilmasto ei saa jäädä talouskriisin alle”

Silja Lanas Cavada
Politiikka 5.7.2009 12:00

”Ruotsi on varautunut vaikeaan puheenjohtajakauteen”, sanoo EU-ministeri Cecilia Malmström.

Cecilia Malmström
Cecilia Malmström esittelemässä Ruotsin puheenjohtajakauden tavoitteita Helsingissä maaliskuussa 2008.Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ruotsin EU:n puheenjohtajakausi alkoi 1. heinäkuuta.

”Olemme niin valmistautuneita kuin ikinä voimme olla. Mutta emme vähättele niitä ongelmia, joita on edessä”, EU-ministeri Cecilia Malmström sanoi Brysselissä EU:n huippukokouksen jälkeen.

Ensimmäinen haaste on viedä eteenpäin Euroopan komission uuden puheenjohtajan nimitysasia. Kesäkuun huippukokouksessa Eurooppa-neuvosto sai aikaan yksimielisen poliittisen päätöksen Portugalin ex-pääministerin José Manuel Barroson jatkokaudesta.

”Barroson nimitys vaatii nyt heti meiltä ja edelliseltä puheenjohtajamaalta Tšekiltä työtä ja neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. Mutta uskon, että asia ratkeaa seuraavien viikkojen aikana”, Malmström sanoo.

”Meillä on myös kaksi kriisiä, finanssikriisi ja ilmastokriisi. Ne ovat Ruotsin puheenjohtajakauden kaksi selvää prioriteettia”, hän tiivistää.

Työtä teettää myös EU:n päätöksentekoa uudistava Lissabonin sopimus, josta irlantilaiset äänestävät lokakuun alussa. Uuden perussopimuksen mahdollinen täytäntöönpano jää Ruotsin ja seuraavan puheenjohtajamaan Espanjan harteille.

Tiukka ilmastokokous

Ruotsi on valmistellut EU-puheenjohtajakauttaan jo vuosia. Valmisteluista vastaava 41-vuotias Malmström on työskennellyt asian kimpussa lokakuusta 2006, jolloin Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus aloitti työnsä.

Silloin ei ollut tietoa syvästä finanssi- ja työllisyyskriisistä.

”Tilanne on edelleen erittäin vakava. Nyt viemme eteenpäin komission ehdotusta uudesta finanssivalvonnasta ja valmistaudumme syyskuussa pidettävään G20-huippukokoukseen”, Malmström listaa.

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa etsitään YK:n johdolla globaalia ratkaisua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Neuvotteluiden onnistuminen on Malmströmin mukaan yksi Ruotsin puheenjohtajakauden tärkeimpiä tavoitteita.

”Euroopan unionin täytyy puhuu siellä yhdellä äänellä, huolimatta ongelmista, joita on ollut. Unionin täytyy tehdä kaikkensa, jotta saamme aikaan Kioton jälkeisen kansainvälisen ilmastosopimuksen”, hän korostaa.

”Meidän täytyy saada myös muu maailma mukaan.”

EU:lla on kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden valmistelussa veturin asema. Euroopan unioni on ainoa teollisuusmaa-alue, joka on sopinut sitovista tavoitteista päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Ruotsi uskoo, Suomen lailla, että finanssikriisiä ja ilmastonmuutosta voi torjua myös käsi kädessä.

”Meille ruotsalaisille – tai suomalaisille – ei ole vaikea selittää, että finanssi- ja ilmastokriisiä voi hoitaa yhtä aikaa. Kaikki jäsenmaathan eivät ole olleet samaa mieltä.”

”Minulle on itselleni erittäin tärkeätä, etteivät jäsenmaat nyt finanssikriisin keskellä unohda velvollisuuttaan ilmastoa kohtaan. Jos emme reagoi nyt, siitä seuraa katastrofaalisia asioita koko maailmalle. Se on velvollisuutemme lapsiamme kohtaan.”

Itämeri yhdistää ja erottaa

Ruotsi pitää seuraavan kuuden kuukauden aikana esillä myös pohjoisen Euroopan asioita kuten komission kesäkuussa ehdottamaa Itämeri-strategiaa. Siinä on mukana muun muassa ympäristö-, energia-, alue- ja liikennehankkeita.

”Toivomme, että voimme parantaa meriturvallisuutta, suojella herkkää Itämeren ympäristöä ja lisätä Itämeren alueen kilpailukykyä”, Malmström sanoo.

Hankkeen rahoituksesta on syntynyt kiistaa. Sille on varattu 50 miljardia euroa vuosille 2007-2013. Muun muassa Suomen europarlamentaarikot ovat toivoneet hankkeelle EU:n budjetista lisärahoitusta, jota ei ole tällä hetkellä tiedossa.

EU:n puheenjohtajamaa toimii neuvottelijana jäsenmaiden välillä ja sovittelee kiistakysymyksiä. Se voi nostaa esityslistalle myös tärkeinä pitämiään asioita. Ruotsi ajaa eteenpäin myös niin sanottua Tukholman ohjelmaa.

Viisivuotinen ohjelma pitää pitää sisällään turvallisuus-, maahanmuutto- ja oikeusasioihin liittyviä uudistuksia. Sen avulla halutaan muun muassa tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja lisätä kansalaisten turvallisuutta Euroopassa.

Myös Tukholman ohjelman hyväksyminen voi aiheuttaa vääntöä jäsenmaiden kesken. Osa jäsenmaista on sanonut haluavansa pitää päätäntävallan ohjelman uudistuksista omissa käsissään. Malmström toivoo, että se hyväksytään joulukuussa.

Turkki pysyy agendalla

Lisäksi Ruotsin puheenjohtajakauden esityslistaa värittävät naapuruussuhteet, laajentuminen ja neuvotteluiden jatkaminen Kroatian ja Turkin kanssa.

Ruotsi on kannattanut voimakkaasti EU:n laajentumista.

”Toivomme, että saamme heinäkuun alkupuolella Reykjavikilta jäsenhakemuksen”, Cecilia Malmström sanoo.
Mitään ”pikajunaa” Euroopan unioniin Islannille ei ole kuitenkaan varattuna, hän vakuuttaa.

”En tiedä, ehdimmekö saada Islannin jäsenyysneuvotteluita kunnolla käyntiin, mutta ainakin voimme tehdä paljon valmistavaa työtä.”

Turkin EU-jäsenyys on jo aiheuttanut kinaa Ruotsin ja Ranskan välillä. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy peruutti kesäkuun alun valtiovierailunsa Tukholmaan ulkoministeri Carl BildtinFigaro-lehdessä lausumien myönteisten jäsenyyskannanottojen takia.
Ruotsi aikoo kuitenkin jatkaa dialogia.

”Uudistunut, vakaa ja demokraattinen Turkki olisi EU:n ja koko alueen etu. Emme ole vielä siellä, ja Turkissa riittää töitä vuosiksi. Silti olemme sitä mieltä, että nyt on ponnisteltava, jotta saamme avattua neuvotteluissa yhden tai kaksi lukua lisää”, Malmström korostaa.

Hän myöntää, että finanssikriisi hallitsee agendaa koko puheenjohtajakauden. Se hillitsee myös EU:n laajentumishaluja.

”Finanssikriisi on erittäin vakava, mutta se on kriisi, joka menee ohi. Asioita täytyy katsoa myös pitkällä tähtäyksellä”, hän sanoo.
Myös EU:n ulkosuhteiden osalta Ruotsin puheenjohtajakaudesta on tulossa raskas. Ongelmalista on pitkä, paljon konflikteja ja mahdollisia kriisejä, Korea, Iran, kaasuongelma, Serbia, Malmström luettelee.

”Tiedän, että ongelmia on erittäin paljon, ja olen realisti. Mutta täytyy kuitenkin yrittää etsiä ratkaisuja. Uskon, että voimme ratkaista näitä ongelmia yhdessä. Pyrimme myös olemaan mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä.”

Avoimuutta ja demokratiaa

Uusi Euroopan parlamentti aloittaa viisivuotisen kautensa heinäkuussa. Uusi komissio nimitetään syksyn aikana. Myös uuden Lissabonin sopimuksen tulevaisuus aiheuttaa epävarmuutta.

Valmisteluissaan Ruotsi on joutunut ottamaan huomioon sekä uuden että vanhan sopimuksen mahdollisen voimassaolon.

”Me kuuntelemme, mitä irlantilaiset äänestävät. Ja kunnioitamme heidän päätöstään. Tietenkin toivomme, että he äänestävät kyllä. Sen jälkeen meillä on hyvin vähän aikaa alkaa pistää sopimusta täytäntöön.”

Lissabonin sopimus lisää Malmströmin mielestä EU:n läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja tehokkuutta. Siksi se on unionille tärkeä.

Kansanpuolueen Malmström kutsuttiin Reinfeldtin hallitukseen kohottamaan Ruotsin EU-profiilia. Hän oli toisen kauden europarlamentaarikko, liberaalien ryhmässä, ja tunnettu EU-entusiasti.

Ruotsi järjestää puheenjohtajakautensa aikana yhteensä 3300 kokousta, joista noin 300 isompaa.