Rinteen hallitus on antamassa Sipilän luomalle kehitysyhtiölle uuden mahdollisuuden – taustalla talousvaikuttajien tukikirje Vakelle

Uutisanalyysi: Hallituspoliitikkoihin vetoaa Vaken uusi strategia, joka lupaa apua ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Politiikka 14.11.2019 16:14
Paula Laine aloitti Vaken toimitusjohtajana heinäkuussa 2019.
Reijo Karhinen toimii Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n hallituksen puheenjohtajana. © Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan poliittinen sopu Valtion kehitysyhtiö Vaken tulevaisuudesta voi syntyä jo lähiviikkoina. Näyttää siltä, että paljon arvosteltu yhtiö saa sittenkin jatkaa toimintaansa, mutta sen pääomia halutaan karsia merkittävästi.

Vuonna 2016 perustettu Vake on keskustan ja erityisesti sen entisen puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän luomus, joka ei ehtinyt saada investointipäätöksiä aikaan. 

Vaken työ keskeytyi, kun Sipilän hallitus kaatui ja muuttui Vaken suhteen vallattomaksi toimitusministeriöksi keväällä 2019. 

Kehitysyhtiön perustamista ja sen tarkoitusta ihmeteltiin jo alkuvaiheessa.

Sitä epäiltiin Sipilän yritykseksi laajentaa hallituksen ja omaa valtaansa, sillä Vaken sijoituspäätökset tekee eduskunnan sijaan valtioneuvosto. 

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoi 23. syyskuuta 2019 Ylellä, ettei muista puolueeltaan ”hirveästi” kysytyn Vaken perustamisesta. 

Vaalien jälkeen Rinteen hallitus kirjasi ohjelmaansa, että Vaken tehtäviä ja tavoitteita tarkistetaan syksyn 2019 aikana tukemaan hallitusohjelman tavoitteita eli kasvun ja työllisyyden luomista. 

Syyskuussa 2019 selvitysmies Jouni Hakala jätti omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle (sd) oman ehdotuksensa, joka toteutuessaan olisi käytännössä romuttanut Vaken. Yhtiö olisi riisuttu pääomistaan ja siirretty osaksi Teollisuussijoituksen konsernia.

Myös yhtiö itse on jättänyt Paaterolle uuden strategiapaperinsa. Jos Vake aiemmin puhui tekoälystä ja start up -sijoituksista, nyt teemat ovat toiset. Yhtiö ehdottaa, että se keskittyisi jatkossa ilmastonmuutos- ja digitalisaatioinvestointeihin sekä entistä selkeämmin rooliin, jossa valtion rahalla paikattaisiin markkinapuutteita.

 

Hallituspuolueilla on ollut eriäviä näkemyksiä Vaken jatkosta. Keskustalle on tärkeää, että Vake säilytetään toiminnassa, vaikkakin uudistuneessa muodossa. 

Sdp:ssä on pohdittu koko Vaken romuttamista ja yhtiön uusiin suunnitelmiin on suhtauduttu kriittisemmin. SK:n tietojen mukaan demarit ovat epäilyistään huolimatta taipumassa Vaken jatkoon. 

Vihreisiin uusi Vake vetoaa, koska hallituksella on kovat paineet edetä ilmastonmuutostavoitteidensa kanssa. Vaken halutaan antaa ainakin jonkin aikaa kokeilla, mitä se voisi tällä sektorilla saada aikaan. 

Sen sijaan digitaalisuushankkeisiin vihreissä suhtaudutaan kriittisemmin. Puolueessa on epäilty, tarvitsevatko esimerkiksi sote-palveluihin tehokkuutta tavoittelevat digiprojektit oikeasti Vaken rahaa vai löytyykö näihin jo riittävästi yksityistä pääomaa markkinoilta. 

 

Sekä sosiaalidemokraateissa että keskustassa ollaan yhtä mieltä siitä, että Vaken pääomat ovat tällä hetkellä rajusti ylimitoitettuja. 

On todennäköistä, että Vaken pottia leikataan merkittävästi, mahdollisesti puoleen nykyisestä. 

Tämän johtopäätöksen tekemiseen ei ole kulunut edes vuotta siitä, kun Sipilän hallitus siirsi osakkeet Vakeen. Osakkeiden arvo on kurssivaihteluiden myötä käynyt jopa 2,4 miljardissa eurossa. Arvoltaan merkittävin potti on kahdeksan prosentin siivu pörssiyhtiö Nesteestä. 

Sijoituksia Vake ei ehtinyt tehdä, mutta toimintansa pyörittämiseen se käytti jo vuoden 2018 loppuun mennessä yli miljoona euroa.  Hallituksen kaatumisen jälkeen yrityksen henkilökunta on keskittynyt uusien suunnitelmien laatimiseen.  

 

Poliitikkojen ajatuksiin on vaikutettu muun muassa hallituspuolueiden puheenjohtajille ja omistajaohjausministeri Paaterolle 17. lokakuuta lähetetyllä kirjeellä.

Sen allekirjoittajia ovat työnantajien Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, työntekijöiden Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja valtion Business Finlandin johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen.

”Suomen tavoitteet hiilineutraaliudesta vuonna 2035 edellyttävät merkittäviä uusia työkaluja ja lisäpanostuksia puhtaiden teknologioiden kehittämiseksi”, kirjeessä todetaan.

Kirjoittajat eivät näe riskinä sitä, että Vake kilpailisi markkinaehtoisten toimijoiden kanssa. Kirjeen mukaan yhtiö toimisi innovaatioketjun kohdassa, ”jossa tällä hetkellä ei ole toimijoita vaan kapula putoaa”.

Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton ja Business Finlandin johtajien kirjeessä todetaan, että Vaken nykyisen pääoman säilyttäminen on perusedellytys toiminnalle.

Vaken ympärillä on lobattu syksyn aikana. Myös Vaken johto itse on käynyt keskusteluja tulevaisuudestaan sekä politiikan kulisseissa että julkisuudessa.

Tämä aktiivisuus on ärsyttänyt ainakin sosiaalidemokraateissa. Ajatuksena on, että tällaisessa tilanteessa valtionyhtiön johdon tulisi pitäytyä sivummalla ja antaa omistajille rauha tehdä linjaratkaisuja.  

 

Yksi mahdollisuus on, että Vake sijoitettaisiin osaksi Teollisuussijoituksen konsernia kuten selvitysmies Hakala esitti. Tämän vaihtoehdon puolesta vedottiin myös talousvaikuttajien lokakuisessa kirjeessä. 

Toteutuessaan ehdotus tarkoittaisi kehitysyhtiön siirtymistä elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk) tontille. Tämä on herättänyt hallituskumppaneiden joukossa epäilyksiä siitä, että yhtiöstä tulisi keskustalaisen ministerin oma työkalu. Tämän tulkinnan keskustalaiset ovat luonnollisesti torjuneet. 

Esimerkiksi vihreissä taas on suhtauduttu kriittisesti siihen, että valtionyhtiöiden omistusta hajautettaisiin nykyisestä. 

Yksi poliitikkojen ratkaistava kysymys liittyy yhtiön nimeen. SK:n tietojen mukaan keskusta ei aio asettua poikkiteloin, jos hallituskumppanit haluavat siivota ikäviä kaikuja sisältävän Vake-nimen poliittiseen historiaan.