Rinne ja Soini: Tavoitteena estää porvarihallitus

Sekä Sdp:n että perussuomalaisten puheenjohtaja aikoo pysyä puolueensa ohjaksissa, vaikka vaaleissa tulisi takkiin.
Politiikka 20.3.2015 04:55
Tuomo Lappalainen, Heikki Vento

Timo Soini ja Antti Rinne, 52-vuotiaat puoluejohtajat. © Petri Kaipiainen

Antti Rinnettä (sd) ja Timo Soinia (ps) yhdistää eduskuntavaaleissa varmasti ainakin yksi asia. Kumpikaan ei halua maahan niiden jälkeen kokoomuksen, keskustan ja ruotsalaisten hallitusta.

Toive toteutuu melko varmasti, jos sosiaalidemokraatit tai perussuomalaiset nousee kokoomusta suuremmaksi. Kannatusmittausten perusteella kaikki kolme kamppailevat tiukasti kakkossijasta.

Sdp:lle kokoomuksen ohittaminen on keskeinen tavoite. Demarien välit nykyiseen pääministeripuolueeseen ovat Jyrki Kataisen ja erityisesti Alexander Stubbin hallituksen jäljiltä lähes poikki. Käytännössä Sdp:n ainoaksi mahdollisuudeksi päästä hallitukseen jää punamulta, jota voi Sdp:n ja keskustan lisäksi vahvistaa perussuomalaisilla ja Rkp:lla.

Demareille voi jäädä pieni oljenkorsi siinäkin tapauksessa, että kokoomus pitää heidät takanaan. Silloinkin keskusta saattaa valita Sdp:n, koska porvarihallituksista se on yleensä joutunut vaalitappion jälkeen oppositioon. Kolmannelta sijalta Sdp ei kuitenkaan pääse hallitukseen, jos keskusta ja kokoomus saavat kahdestaan enemmistön eduskuntaan.

 

Perussuomalaisilla on hallitusneuvotteluissa enemmän pelivaraa. Puolueelle kelpaa yhteistyö sekä keskustan, demarien että kokoomuksen kanssa. Tarvittaessa Soini suostuu viemään joukkonsa vaikka kestohallituspuolue Rkp:n rinnalle.

Rkp:n pääsy hallitukseen on nytkin todennäköisempää kuin toisen perussuomalaisten inhokkipuolueen vihreiden. Soinin tavoin myös Rinne vierastaa vihreiden ottamista hallitukseen, joka joutuu tekemään päätöksiä ydinvoiman lisärakentamisesta.

Sosiaalidemokraatit haastavat kokoomuksen takamatkalta. Puolueessa ei elätellä toiveita suuresta vaalivoitosta, koska kannatusmittauksissa Sdp:n suosio on ollut viime vaalien ääniosuutta alhaisempi.

Lisäpaikkaa Sdp havittelee Keski-Suomesta. Sitä pidetään mahdollisena, koska työministeri Lauri Ihalainen (sd) siirtyy Rinteen tieltä Uudeltamaalta ehdolle synnyinseudulleen.

Uudenmaan lisäksi Sdp:lle tärkeä vaalipiiri on Kaakkois-Suomi. Pahimmillaan Sdp:lle ennustettiin uudessa vaalipiirissä jopa neljän paikan tappiota. Puolueella on alueelta yhteensä kuusi edustajaa.

Heli Paasion luopuminen tuo vaikeuksia Varsinais-Suomessa. Satakunnassa puolestaan harmaita hiuksia Sdp:lle aiheuttaa Porin demarien riitely. Puolueessa pidetään selvänä, että Sdp menettää Satakunnassa yhden paikan.

 

Sdp on menestynyt vaaleissa yleensä sitä paremmin, mitä korkeammaksi äänestysprosentti on noussut. Myös perussuomalaisten tulos riippuu paljon siitä, lähtevätkö äänestäjät – erityisesti miehet – ylipäätään uurnille.

Neljän vuoden takainen jytky perustui osin siihen, että Soini ja kumppanit onnistuivat saamaan liikkeelle suuren joukon sellaisia suomalaisia, joita politiikka ei tavallisesti lainkaan kiinnosta. Tuolloin puolueella oli myös onnea, kun Portugalin velkakriisi kärjistyi juuri vaalien alla.

Talvella näytti siltä, että perussuomalaiset saisivat taas Euroopasta vetoapua, kun Kreikka alkoi livetä sovitusta lainaohjelmasta. EU:n velkakriisi ei kuitenkaan ole puolueen pettymykseksi hallinnut vaalikeskustelua niin kuin 2011.

Vetoapua on toisaalta tullut kotimaasta. Stubbin hallituksen viime metrien sekoilu on hyödyttänyt keskustan lisäksi myös perussuomalaisia. On tosin epävarmaa, riittääkö se nostamaan puolueen kannatuksen jytkyvaalien 19 prosenttiin.

Helsingissä perussuomalaisten menestystoiveet heikkenivät, kun ääniharava Jussi Halla-aho päätti jäädä EU-parlamenttiin. Tilalle on pyrkimässä toinen meppi Sampo Terho, mutta kolmen paikan säilyttäminen voi silti olla hankalaa.

Toinen menetys on Anssi Joutsenlahden poisjäänti Satakunnassa. Sieltä yrittää nyt uutena Laura Huhtasaari, joka keräsi jo EU-vaaleissa kohtalaisesti ääniä.

Uusista värväyksistä nimekkäimpiä ovat kristillisten entinen puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi ja Venäjä-tutkija Arto Luukkanen. Kankaanniemi on ehdolla Keski-Suomessa ja Luukkanen Uudellamaalla. Hämeessä kiinnostava nimi on Lulu Ranne, jonka kampanjaa ovat vauhdittaneet Kolmostien varteen suunnitellun Sunny Car Centerin sotkut.

 

Antti Rinne: Veroaste ei nouse

Hallituksen sisäiset erimielisyydet tulivat voimakkaasti julki nykyisen eduskunnan viimeisen istuntoviikon aikana. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne (sd), miksi hallituksen yhteistyö meni täysin kuralle reilussa puolessa vuodessa?

”Kysymys on liioitteleva, ei se kuralle mennyt. Hallitus on antanut eduskunnalle yli 250 esitystä. Lopussa vaikeusaste selvästi nousi, kun puolueilla on erilaiset arvopohjat. Viime viikkoon saakka meni ilman henkilöjännitteitä. Nyt on tullut niitäkin.”

Johtuiko sote-uudistuksen ja rakennehankkeiden kaatuminen aatteellisista erimielisyyksistä?

”Ei. Se ei ollut hallituksen projekti. Se oli parlamentaarinen projekti. Sote ei kaatunut hallituksen epäonnistumiseen vaan siihen, että se on vaikea ja monimutkainen asia. Teimme kesällä kasvupaketin, jonka yhteisvaikutus on 2–3 miljardia euroa seuraavien 2–3 vuoden aikana.”

Minkälaisen käsityksen kansalaiset saivat hallituksesta, kun pääministeri Alexander Stubb (kok) ja opetusministeri Krista Kiuru (sd) riitelivät avoimesti eduskunnan täysistunnossa?

”Ei se tietenkään hyvää kuvaa antanut. Yritin vaikuttaa etukäteen, ettei koulutusmäärärahojen leikkausta toteuteta. Pyrin estämään julkisen tappelun siitä.”

Tulitte Jutta Urpilaisen jälkeen valtiovarainministeriksi. Mikä muuttui, kun teitäkin on syytetty riidanhaastajaksi?

”Ero on siinä, että olen pyrkinyt sopimustilanteissa kertomaan, mikä olisi Sdp:lle mieluisin vaihtoehto. Siitä olen vähän saanut muilta kritiikkiä.”

Mikä on teille mieluisin hallituspohja?

”Sellainen, johon osallistuvilla puolueilla on hyvin suuri keskinäinen luottamus ja yhteinen näkemys, miten vahvistetaan vientiä ja kotimaista yritystoimintaa. Emme voi tehdä yksityiskohtaista ohjelmaa, koska hallituksen on pystyttävä toimimaan ajassa.”

Ovatko kokoomuksen muuttuminen ja hallituksen vaikeudet vahvistaneet mahdollisuutta, että seuraava hallitus kootaan Sdp:n ja keskustan yhteistyön varaan?

”Vaalitulos ratkaisee. Sitten ratkaisee se, millaisia asioita puolueet ovat valmiita toteuttamaan.”

Keitä ottaisitte seuraavaan hallitukseen mukaanne ministereiksi?

”Se riippuu tehtävästä. Jutta Urpilaiselle olen luvannut paikan, jos hän haluaa hallitukseen.”

Seuraava hallitus saa eteensä valtiontalouden alijäämän. Kuinka paljon Sdp on valmis säästämään?

”Ensisijaisesti tarvitaan toimia, joilla saadaan vientiä ja kasvua. Se on ykkösjuttu. Arvioimme, että talouskasvu voi nousta 2–3 prosenttiin vuosina 2019–2020. Silti tarvitaan rakennepolitiikkaa, kolmas osa on sopeutus.”

Pitäisikö työntekoon kannustaa muuttamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että etuus alenee työttömyyden keston mukaan?

”Minusta mennään ihan lillukanvarsiin, jos mietitään tällaisia asioita. Kun Ruotsin ja Saksan luvuista siivotaan elektroniikka ja painopaperi, meidän kehityksemme on ollut täysin sama. Työaikapankit ovat hyviä.”

Kuinka suuri valtiontalouden sopeutustarve on?

”Se on kiinni kasvusta. Jos koko tasapainotus tehtäisiin leikkaamalla ja ensi vaalikaudella, tarvittaisiin yhteensä 5–6 miljardin euron leikkaukset ja veronkorotukset.”

Sdp on perinteisesti kannattanut laajaa ja tiivistä veropohjaa. Miksi ette poista vähennyksiä, joiden kumoaminen kattaisi valtiontalouden alijäämän?

”Vähennyksiä on noin 260. Sitä ei voi tehdä tuosta vain. On vastuutonta puhua autoveron poistosta.”

Kokoomus ja elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet miljardikevennyksiä tuloverotukseen. Onko se mahdollista?

”Lähtökohta on, että veroaste ei nouse. Hallituksessa on tehty tempoilevaa veropolitiikkaa. Nyt pitää miettiä tarkkaan, mitä tehdään. Mitään massiivista uudistusta ei tehdä, jos Sdp on hallituksessa. Ei ole sellaista pelivaraa, että verotusta voisi keventää kokoomuksen esittämällä tavalla. Mistä kokoomus vastaavasti leikkaisi?”

Jos veroasteeseen ei kajota, miten vahvistaisitte ostovoimaa?

”Olen valmis pitkään palkkaratkaisuun. Ostovoimaa voi vahvistaa pieni- ja keskituloisten kautta, kevennetään heidän verotustaan ja otetaan enemmän rikkailta.”

Missä tuloluokassa on keskituloisen ja hyvätuloisen raja?

”Se on 50 000–60 000 euron vuosiansioiden välissä.”

Sdp:ssa on pohdiskelu lapsilisien panemista verolle. Miten te uudistaisitte lapsilisäjärjestelmää?

”Oikea tapa olisi korottaa niitä ja tehdä verolliseksi siten, ettei keskituloisten etu muuttuisi. Veroprogression vuoksi suurituloisimmat maksaisivat lisistä enemmän veroa.”

Huhtikuun vaalit ovat ensimmäisenne puolueen puheenjohtajana. Mikä on Sdp:n tavoite?

”Tavoittelemme suurimman puolueen paikkaa. Prosentit ovat haussa. Riippuu paljon siitä, miten neljällä suurimmalla puolueella menee. Meillä on vaalipiirikohtaiset tavoitteet. Niitä en kerro.”

Mikä on siedettävä tulos?

”Takamatka on pitkä. Tavoittelemme ykköspaikkaa.”

Eroatteko puheenjohtajan tehtävästä, jos Sdp häviää vaalit ja joutuu oppositioon?

”Olen ollut Sdp:n puheenjohtajana viime kesästä. Tässä on paljon tehtävää. En aio tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että lähtisin oma-aloitteisesti. Jos porukka on toista mieltä, sitten lähden.”

Te ja vaimonne Heta Ravolainen-Rinne olette ehdolla Uudellamaalla. Kumpi voittaa?

”Heta sai 1 700 ääntä vuonna 2011, se nousee. Toivon, että oma äänimäärä on yli 10 000.”

 

Timo Soini: En minä vielä poistu laudalta

Miksi perussuomalaisten kannatus on ollut mielipidemittauksissa alempana kuin vuonna 2011, puheenjohtaja Timo Soini?

”Gallupeissa taso on sama. Viimeinen Ylen gallup ennen vaaleja oli viimeksi 15,4 prosenttia. Epävarmojen äänestäjien osuus on todella suuri. Neljän suuren puolueen puheenjohtajien esiintymisissä ratkeaa, saadaanko aikaan samanlainen loppunykäisy kuin edellisissä vaaleissa.”

Ovatko nämä viimeiset eduskuntavaalinne puheenjohtajana?

”En usko. Kun päätin, etten lähde Eurooppaan, en tehnyt sitä ratkaisua kahden vuoden sihdillä. Kyllä se oli vähän pitempi sitoutuminen. Jos vaikka vaalit menisivät pikkuisen alakanttiinkin, en minä vielä poistu laudalta.”

Eikö puolueessa ole vielä kasvanut mitat täyttäviä seuraajia?

”Ei se siitä johdu, vaan siitä, että koen vielä mielenkiintoa tähän työhön. Vasta nyt oikeastaan yhden kauden olen saanut nauttia puolueesta, joka on iso. Haluaisin nähdä, mitä se pystyy todella tekemään Suomelle, kun se on vallassa.”

Olette tällä kertaa tosissanne pyrkimässä hallitukseen?

”Pidän mahdollisuuksiamme aika suurina. En ihan usko kokoomuksen, Sdp:n ja kepun yhteishallitukseen. Kukaan ei myöskään halua sellaista siimahäntähallitusta, jossa on pari isompaa ja sitten takiaisia. Tässä on aika hyvä taktinen asetelma, mutta pitää saada kelvollinen vaalitulos.”

Mikä olisi teille mieluisin hallituskumppani?

”Kokoomuksesta, Sdp:stä ja keskustasta mikään ei ole mahdoton. Niin se pitää olla, että kaksi näistä ja me.”

Jos olisi pakko ottaa vihreät tai Rkp mukaan, kumman ottaisitte?

”Kristilliset.”

Pyrittekö valitsemaan ministerit niin, että mukaan tulee yhtä paljon miehiä ja naisia?

”Emme.”

Miksi ette?

”Nämä eivät ole sukupuolikysymyksiä. Jos vaikka kuviteltaisiin, että meillä on kuusi ministeriä, ei se menisi 3–3. Jos ministereitä on enemmän kuin kolme, silloin joukossa on varmasti nainen. Kolmesta ei tiedä vielä. Mutta ei se kolmeen voi jäädä, koska silloin vaalitulos olisi sellainen, ettei sillä edes pääse hallitukseen.”

Mistä mahtaa johtua kuva, että perussuomalaisissa riidellään enemmän kuin muissa puolueissa?

”Luulen, ettei itse asiassa riidellä hirveän paljon enempää, mutta riidellään näkyvämmin. Puolueelta puuttuu vielä sellainen kulttuuri, jossa erimielisyyksiä osataan ratkoa tehokkaammin.”

Paavi kertoi jokin aika sitten hyväksyvänsä lasten ruumiillisen kurittamisen. Oletteko katolisena tässä paavin linjoilla?

”Minä en ole kurittanut omia lapsiani ruumiillisesti.”

Pyrkisittekö vaikuttamaan hallitusneuvotteluissa siihen, että sukupuolineutraali avioliittolaki kumotaan?

”Me emme tule missään oloissa äänestämään yhdenkään sellaisen lain puolesta, joka vie tätä asiaa eteenpäin. Ei puolueen hallitustaival siihen kaadu. En usko, että kukaan pääministeri tekee siitä hallituksessa luottamuskysymystä.”

Miksi vaaliohjelmassanne ei puhuta leikkausten yhteydessä mitään puoluetuesta?

”Emme ottaneet sinne näin pieniä asioita. Meille sopii puoluetuen leikkaaminen 10–15 prosentilla, mutta ministeripalkkojen jäädyttäminen meni jo sellaiseksi hyttysten kuurnimiseksi, että sillä ei ole mitään tekemistä säästöjen kanssa. Kysymys on enemmänkin moraalisesta esimerkistä.”

Eli mieli ei ole muuttunut?

”Vanha vaaliohjelma on voimassa siltä osin kuin se ei ole toteutunut, ja samoin puolueen budjettivaihtoehto. Siellä ovat nämä yksityiskohdat.”

Olette sanonut, että yhteisöveron pitäisi olla mieluummin 22 kuin 20 prosenttia. Haluatteko nostaa sitä?

”Suuret yritykset saivat yhteisöveron alennuksen kautta aika kivan lahjapotin ilman, että se vaikutti mitään niiden investointeihin tai työllisyyteen. Veron nostaminen on kuitenkin vaikeaa nyt, kun sitä on jo laskettu. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että se nostetaan 22:een, mutta tällainen renkkaaminen ei ole bisneksen kannalta hyvä, koska yrityksille ennakoitavuus on tärkeää.”

Miksi haluatte poistaa autoveron, vaikka Suomessa ei juuri tehdä autoja ja veron poisto käytännössä lisäisi tuontia?

”Suomessa on Euroopan toiseksi vanhin autokanta. Tässä puhutaan turvallisuudesta, vähäpäästöisyydestä ja siitä, että meillä on autoveroasioissa koko ajan kymmenien miljoonien riitatapaukset pyörimässä. Tavoite on, että tavallinen kansalainen voisi kerran elämässään ostaa uuden auton.”

”Me olemme sellainen vapaiden ihmisten puolue, jotka tykkäävät ajaa autolla luu ulkona. On tässä vähän sitäkin cowboymeininkiä.”

Vaaditte, että Suomen nettojäsenmaksu EU:lle pitää puolittaa. Miten se käytännössä onnistuu?

”Se on tietysti vaikeaa. Suomi ei voi sanella. Mutta 200–300 miljoonaa varmasti saataisiin siihen helpotusta. Tanska, Ruotsi ja Hollantikin ovat hakeneet, ja kaikki ovat saaneet.”

Miksi haluatte Kreikan ulos eurosta, vaikka se on kaikkein huonoin vaihtoehto, jos ajatellaan Suomen saamisten takaisinmaksua?

”Se on huono vaihtoehto siltä kannalta, mutta moraalisesti se on ainoa oikea vaihtoehto. Totta kai kaikesta tulee kustannuksia, mutta jos Kreikkaa ei pistetä ulos, EU:sta tulee hivuttamalla tulonsiirtounioni ja sen omissa säännöissä kielletty yhteisvastuu veloista hiipii käytännön kautta sisään, vaikka mitään päätöstä ei koskaan tehdä.”

Onko EU-politiikassa mitään, mikä voisi estää hallitukseen menonne?

”Tukipakettipolitiikka. Jos Kreikkaan joudutaan antamaan taas kahdeksan miljardia, en minä sellaisen puolesta voi äänestää. Tämä ongelma poistuisi, jos Kreikka lähtisi eurosta.”