Presidentti Ahtisaari – sitkeästi rauhan puolesta

Karri Kokko
Politiikka 26.6.2008 11:44

Presidentti Martti Ahtisaari kiertää edelleen maailmaa puhumassa sovinnon puolesta.martti ahtisaari
Presidentti Martti Ahtisaari Töölönlahdella Helsingissä.

Teksti Katri Merikallio Kuva Markus Pentikäinen

Tokion YK-yliopiston suuressa salissa täysi tupa opiskelijoita, tutkijoita ja diplomaatteja kuuntelee hiiren hiljaa. Presidentti Martti Ahtisaari jakaa rauhan reseptejä.

”Oikeudenmukaisuus on vakaan rauhan kulmakivi, mutta sosiaaliset ja taloudelliset asiat jäävät usein liian vähälle huomiolle. Itse asiassa parantunut arkipäivän taloudellinen selviäminen on rauhan paras tae”, Ahtisaari painottaa.

Välittäjän työ voi olla monimutkaista, hän sanoo, mutta muistuttaa, että jokainen konflikti voidaan ratkaista.

”Moni kysyi minulta Kosovon prosessin aikana, miksi minulla on niin kiire. Että miksi Kosovon ei vain anneta olla ja jättää se niin sanotuksi jäädytetyksi konfliktiksi.”

”Sanoin heille, että minulla ei ole mitään halua – eikä pitäisi olla teilläkään – luoda uutta jäädytettyä konfliktia maailmaan. Me emme tarvitse yhtään uutta Kyprosta tai Lähi-itää. Jokainen konflikti voidaan ratkaista, jos vain on tahtoa.”

On hyvä muistaa, että tavalliset ihmiset kaikkialla – niin Acehissa, Kosovossa, Serbiassa kuin Irakissa – tahtovat rauhaa, hän lisää.

Tunnin pituinen esitelmä on ohi. Aplodit ovat vimmaiset ja takaa kuuluu huokauksia.

”Mitään näin rehellistä ja analyyttistä puhetta rauhan tekemisestä ei salissa ole ennen kuultu”, toteaa YK-yliopiston kansainvälisen oikeuden osastojohtaja Vesselin Popovski. Tällä lavalla erityisesitelmän ovat pitäneet muun muassa Bill Clinton, Jimmy Carter, Nobel-palkittu iranilainen Shirin Ebadi ja Tarja Halonen.

Kysymysten jälkeen Ahtisaari jää käytävään juttelemaan eri puolilta maailmaa tulleiden opiskelijoiden kanssa, kyselee taustoja, rohkaisee jatkamaan opintoja. Isännät odottavat kiltisti vuoroaan.

Ei määrä vaan laatu

Kun pitkän päivän muodolliset tapaamiset ja seremoniat ovat ohi, Ahtisaari vaihtaa tumman puvun pikkutakkiin. Ilta on jo pitkällä ja aikaero tuntuu, mutta presidentti ei vaikuta väsyneeltä saapuessaan hotelliin. Hän on valmis kertomaan illallisen ääressä kokemuksistaan ja ajatuksistaan.

Japanista katsottuna Kosovo tuntuu pieneltä ja kaukaiselta. Mutta myrsky, joka sen itsenäistymisen jälkeen on syntynyt, tuntuu täällä asti. Japani on tunnustanut Kosovon, mutta Kiina, Intia ja Venäjä eivät. Eivätkä aiokaan, ne sanovat.

Eli olisiko sittenkin pitänyt tehdä jotain toisin?

”Ei. Mikään muu ei ollut mahdollista. Kosovon itsenäisyys on nyt tosiasia eikä siitä enää mihinkään muutu”, hän toteaa tyynesti.
Hän ei ole myöskään huolissaan Kosovon tulevaisuudesta. Tähän mennessä 42 maata on tunnustanut Euroopan tuoreimman valtion.

Mutta 149 maailman maata ei ole?

”Ei se ole olennaista. Olennaista on, että 65 prosenttia maailman taloudesta on näin tehnyt”, Ahtisaari sanoo.

”Kun Suomi itsenäistyi, viiden vuoden aikana meidät tunnusti 37 maata. Toki aika on nyt toinen, mutta ei meilläkään ollut mitään kiirettä YK:hon.”

”Paljon tärkeämpää kuin tunnustamiset on se, että Kosovo pääsee maailmanpankin, valuuttarahaston ja Euroopan kehityspankin piiriin, ja saa taloutensa jaloilleen.”

Espanja kampittaa

Ahtisaari muistuttaa toistuvasti siitä, että Kosovo on eurooppalainen ongelma. EU:n jäsenmaista 20 maata on tunnustanut Kosovon, mutta Espanja, Kreikka, Makedonia, Romania, Kypros, Slovakia ja Portugal eivät.

Ahtisaari myöntää, että se on hankalaa.

”Mutta myönteistä on, että nämä maat eivät ole estäneet EU:n toiminnan aloittamista Kosovossa.”

EU:n on tarkoitus tuoda Kosovoon liki 2 000 poliisia ja juristia tukemaan itsenäistymisprosessia, ja operaatio on määrä saada liikkeelle kesän kuluessa.

Erityisen hankalana Ahtisaari pitää Espanjan tiukan kielteistä asennetta. Espanja ei ainoastaan pidä kiinni omasta kannastaan vaan pyrkii vaikuttamaan myös siihen, etteivät Latinalaisen Amerikan maat tunnustaisi Kosovoa.

”Toivon, että Espanjan asenne ei vaikeuta Javier Solanan jatkoa EU:n korkeimpana ulkopoliittisena johtajana. Kosovo kun kuitenkin on koko EU:n historian suurin operaatio.”

Myös se, että jotkut Brysselin käytävillä edelleen väläyttelevät mahdollisuutta Kosovon jaosta, saa Ahtisaaren närkästymään.

”Tällaiset heittelyt ovat tavattoman vahingollisia. Sen sijaan, että Kosovon serbit alkaisivat hyväksyä tilanteen ja pyrkisivät integroitumaan, he takertuvat tällaisiin turhanpäiväisiin heittoihin.”

”Olisi parempi, että nämä heittelijät Brysselissä keskittyisivät vain lukemaan ravintoloiden ruokalistoja.”

Lue lisää SK:sta 25–26/2008 (ilm. 19.6.2008)

Aiheesta lisää

Lahtelainen Juha Christensen onnistui siinä, mikä monilta oli jäänyt vain yritykseksi. Hän sai Acehin osapuolet neuvottelupöydän ääreen.
Hän sen teki (SK 5/2005)

Neuvotteluja Helsingissä luotsasi presidentti Martti Ahtisaari. Jotta lopputulokseen päästiin, hänen piti välillä olla mara, vihainen indonesiaksi.
Ahtisaaren piti välillä olla vihainen (SK 29/2005)

Prikaatikenraali Jaakko Oksanen lähti Acehiin johtamaan aseistariisuntaa.
Terveisiä Suomesta (SK 33/2005)

Keskustelu