Suurten presidentinvaalit

Keskustalla on ollut Urho Kekkosen kauden jälkeen vaikeuksia ohjata kannattajiaan puolueen ehdokkaan tueksi.

POLITIIKKA 08.12.2017 06:00
HEIKKI VENTO

Presidentinvaali on suurten puolueiden ehdokkaiden kamppailu. Normaalioloissa presidentiksi on aina valittu suuren puolueen ehdokas riippumatta siitä, onko vaali ollut suora henkilövaali, valitsijamiesvaali tai näiden kahden yhdistelmä.

Taustapuolueen lisäksi vaalimenestykseen ovat vaikuttaneet ehdokkaan vetovoima ja kampanjassa tehdyt linjaukset.

Presidentti Urho Kekkosen (1956–1982) jälkeen presidentiksi on valittu kolme sosiaalidemokraattien ehdokasta ja yksi kokoomuksen ehdokas: Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.

Silloinen pääministeri Mauno Koivisto oli 1982 viimeinen valitsijamiesvaalissa valittu presidentti. Hänen kansansuosionsa siivitti Sdp:n ehdokkaat huimaan vaalivoittoon. Puolue sai valitsijamiesvaaleissa 43,1 prosenttia äänistä. Voittoa pohjusti se, että Sdp oli tuolloin suosituin puolue. Eduskuntavaaleissa 1979 Sdp oli saanut 24,9 prosentin potin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö