Presidentin operatiivinen nyrkki olisi jäänyt hallituksen takataskuun – Niinistö kirjeessään: ”Ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois”

Niinistön ja Marinin kirjeet vahvistavat näkemyseron ja kyseenalaistavat vahvasti Iltalehden tietoja.

hallitus
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön ja Iltalehden välinen kiista sai maanantaina 30. maaliskuuta uuden käänteen, kun presidentti lukuisten tietopyyntöjen jälkeen julkisti pääministeri Sanna Marinille (sd) ja muutamalle muulle keskeiselle ministerille tekemänsä ehdotuksen hallituksen operatiivisen nyrkin perustamisesta. Nyrkki-sanan Niinistö oli pannut lainausmerkkeihin.

Niinistön torstaina 26. maaliskuuta lähettämästä kirjeestä voi päätellä, että hän ei esittänyt erityisen turvaneuvoston perustamista. Presidentti kirjoitti kuitenkin operatiivisesta nyrkistä, jolla voisi kuvitella olevan jonkinlaista toimivaltaa.

 

Presidentin mukaan nyrkin tehtävänä olisi kartoittaa ongelmat, hankkia tietoja, esittää tilannekuva hallitukselle ja tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi. Nyrkki olisi pääministerin ja muun hallituksen taskussa.

”Tämä ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois, vaan lisää”, Niinistö kirjoitti ja toivoi, että ministerit lukisivat kirjeen ennen perjantaina pidettävää presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan tp-utvan kokousta.

Tp-utvassa äänijänteitä ei kuitenkaan testattu, koska pääministeri Marin torppasi ehdotuksen heti torstaina ja kertoi vievänsä sen hallituksen johtoviisikon käsittelyyn. Kohteliaassa kirjeessään presidentille Marin korosti, että toimivaltasuhteiden pitää säilyä selkeinä.

Marinilla on jo tukenaan koronaviruksen torjuntaan keskittyvä työryhmä. Sitä johtaa pääministerin valtiosihteeri Mikko Koskinen.

 

Kohu alkoi lauantaina 28. maaliskuuta, kun Iltalehti julkaisi uutisen tp-utvan perjantaina pidetystä kokouksesta. Lehden mukaan pääministeri Marin torjui perustuslain vastaisena Niinistön ehdotuksen erityisen turvallisuusneuvoston perustamisesta.

Juttunsa tueksi lehti vakuutti varmistaneensa tiedot useista korkeista lähteistä. Tarinaa ryyditettiin kertomalla, että ”osapuolten äänenpainot olivat nousseet kokouksessa”.

Lehti tiesi, että Niinistön ehdottama neuvosto ”vastaisi kriisioloissa valtionhallinnon ja viranomaistoiminnan johtamisesta”. Muotoilusta voi saada käsityksen, että neuvostolla olisi lähes hallituksen toimivaltuudet ja se voisi komentaa esimerkiksi poliisia ja rajavartiolaitosta.

Niinistö ja Marin kiistivät tuoreeltaan tiedot tp-utvan kokouksesta. Samalle he kuitenkin jättivät kertomatta, että presidentillä ja hallituksella on ollut näkemyseroja.

 

Presidentin ja hallituksen välejä tapahtumat eivät tärvele.

Kyse ei ollut valtioelinten toimivaltasuhteiden uudelleenjärjestelystä, vaan keskeisten poliitikkojen näkemyserosta, halusta vaikuttaa ja ottaa vastuuta koronaviruksen torjunnasta.

Presidentin ja pääministerin lisäksi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ja sosiaalidemokraattisen puolueen johto kiistivät jutun tietoja. Vanhasen mukaan hän ei torjunut Niinistön ehdotusta, koska ei ollut sellaisesta tietoinen.

Iltalehti kertoi Sdp:n lähettäneen presidentille pyynnön pidättyä tekemästä aloitteita, jotka kuuluvat valtioneuvoston toimivaltaan. Presidentin kansliaan ei ole viestiä tullut, eikä Sdp:n mukaan sellaista ole edes lähetetty.

Jutussa kerrottiin, että Niinistön nyrkin johtoon oli suunniteltu entistä pääministerin valtiosihteeriä Raimo Luomaa (sd). Iltalehden mukaan Luoma oli kieltäytynyt tehtävästä. Helsingin Sanomille Luoma sanoi, ettei häntä ole pyydetty tehtävään.