Pekka Haavistolle on luvassa vaikeuksia, vaikka syytettä ei tulisi – Jo pelkkä esitutkinta voi katkaista presidenttitien

Syytekynnys on korkea. Viimeksi ministeri tuomittiin valtakunnanoikeudessa 1993.
Politiikka 19.2.2020 17:39
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. helmikuuta 2020.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. helmikuuta 2020. © JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätös käynnistää esitutkinta on ankara kolaus vihreiden mahdolliselle presidenttiehdokkaalle, ulkoministeri Pekka Haavistolle. Pelkkä esitutkinta voi katkaista Haaviston tien seuraavaksi presidentiksi, joka valitaan vuoden 2024 alussa.

Esitutkinta on synkkä pilvi, joka varjostaisi ikävästi Haaviston mahdollista presidenttikampanjaa, vaikka hän välttyisi valtakunnanoikeudelta. Lyhyellä tähtäyksellä valiokunnan ratkaisu voi vaikuttaa kannatusmittauksiin, joissa Haavisto on menestynyt mainiosti.

Haavisto oli selvä ykkönen Suomen Kuvalehden kyselyssä, jossa 22 prosenttia vastanneista piti häntä parhaana valintana presidentti Sauli Niinistön seuraajaksi.

Samassa mittauksessa peräti 45 prosenttia vastanneista oli valmis harkitsemaan Haaviston äänestämistä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), pääministeri Sanna Marin (sd) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) jäivät kauas ulkoministerin taakse.

 

Esitutkinta pysyy otsikoissa pitkän tovin, koska sen on arvioitu kestävän useita kuukausia. Muodollisesti tutkinnan tekee valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, mutta käytännössä kuulemiset hoitaa keskusrikospoliisi.

Tutkinta ei koske kiistaa al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttamisesta. Valiokunta haluaa selvyyden, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

Valiokunnan päätös oli yksimielinen. Esitutkinnan käynnistäminen ei ollut jättiyllätys, koska valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) oli jo aiemmin kertonut, että Haaviston ja Tuomisen lausunnot olivat keskenään ristiriitaisia.

Ministerin syyttämiskynnys on korkea. Perustuslain mukaan ministeri voi joutua valtakunnanoikeuteen, jos hän on ”tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti”.

Esitutkinnan valmistumisen jälkeen perustuslakivaliokunta ottaa tutkintaan kantaa. Syytteeseen panemisesta päättää eduskunnan täysistunto.

 

Edellinen valiokunnan tutkittavaksi joutunut ministeri on entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok).  Valiokunta halusi 2013 selvyyden, oliko Katainen toiminut vastoin lakia, kun hän vuonna 2012 tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksaneen tulevaisuusselvityksen.

Valiokunnan mielestä Katainen ei ollut esteellinen, eikä valiokunta ei pitänyt esitutkintaa tarpeellisena.

Vuonna 2010 valiokunta teetti esitutkinnan, toimiko eduskunnan nykyinen puhemies Matti Vanhanen (kesk) vastoin lakia oltuaan pääministerinä mukana päättämässä Nuorisosäätiön valtionavusta. Vanhanen oli toiminut säätiön hallinnossa.

Viimeisin valtakunnanoikeudessa tuomittu on entinen ministeri ja kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk). Hän sai 1993 vuoden ehdollisen vankeustuomion lahjuksen vaatimisesta. Tuomion jälkeen Juhantalo erotettiin eduskunnasta, jonne hän palasi 1995.

Kaksi ministeriä sai tuomion Kätilöopiston jutussa 1961. Aarre Simonen (tpsl) ja Vilho Väyrynen (sd) tuomittiin sakkoihin.

Simosen urakehitystä tuomio ei haitannut. Hän toimi myöhemmin oikeusministerinä. Kolmannen syytetyn ministerin Urho Kiukkaan (ml) valtakunnanoikeus vapautti.

Salaputkijutussa valtakunnanoikeus tuomitsi 1953 Jussi Raatikaisen (sd) ja Matti Lepistön (sd) sakkoihin. Aleksi Aaltonen (sd) ja Onni Peltonen (sd) vapautettiin syytteistä.

Vuonna 1933 valtakunnanoikeus vapautti ministeri Juho Niukkasen (ml) ”raaputusjutussa”. Niukkasta syytettiin valtioneuvoston istunnon pöytäkirjan väärentämisestä.