Ydinvoimasta on oltava yhtä mieltä

Pääministeri panee energiapolitiikassa keskustan ja vihreät ahtaalle. Turpeen tuki poistuu, ydinvoima pysyy.

Antti Rinne
Teksti
Heikki Vento
Kuvat
Marjo Tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Energiaverotuksen uudistaminen ja ydinvoima ovat pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan hallituksen aseita, joilla se torjuu ilmastonmuutosta. Rinteen keinot saattavat hirvittää sosiaalidemokraattien hallituskumppaneita, erityisesti keskustaa ja vihreitä.

Hallitusohjelmassa ensi vuodelle ajoitetusta energiaverotuksen uudistuksesta voi tulla tiukka vääntö. Rinne lupaa, että hallitus poistaa polttoturpeen verotuen, joka on keskustalle erittäin herkkä asia.

Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Se ei Rinteen mielestä onnistu ilman ydinvoimaa.

Siksi hallituksen on yksimielisesti tuettava Fortumin Loviisan laitoksen jatkolupaa ja Fennovoiman Pyhäjoen voimalan rakennuslupaa, jos sellaiset tulevat hallituksen päätetäviksi.

Rinteen vaatimus yksimielisestä päätöksestä panee ydinvoimaa perinteisesti vastustaneet vihreät lujille. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) on vähätellyt ydinvoiman merkitystä, kun Suomi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Fennovoiman hanketta hän on arvostellut tyhmäksi, koska siinä on yhtenä omistajana yhtiö, joka edustaa Suomessa venäläistä Rosatomia.

 

Sanoitte kaksi viikkoa vaalien jälkeen 2.5. pidetyssä sosiaalidemokraattien puoluehallituksen kokouksessa, että tavoitteenanne on hallitus, jossa ovat mukana molemmat vasemmistopuolueet, keskusta, vihreät ja ruotsalainen kansanpuolue. Miksi siirsitte kokoomuksen syrjään ennen tarkentavia keskusteluja?

”Se on yksioikoinen tulkinta. Sanoin, että Sdp:n tavoitteita olisi helpompi lähteä toteuttamaan keskustapuolueen kanssa. Siksi se mahdollisuus on katsottava. Porukka oli sitä mieltä, että se on vaihtoehto, jota kannattaa lähteä viemään eteenpäin.”

 

Pelasiko kokoomus itsensä jo tässä vaiheessa ulos, koska samana päivänä puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ilmoitti, ettei kokoomus lähde hallitukseen vasemmistoliiton kanssa?

”Tuollaisella kannanotolla aiheuttaa itselleen lisää ongelmia. Vasemmistoliitto on meille luonnollinen hallituskumppani. Kokoomuksen jääminen hallituksen ulkopuolelle liittyi talouspolitiikkaan. He eivät olleet halukkaita muuttamaan suuntaa. Suurin syy liittyi talouspolitiikkaan, ei vasemmistoliittoon.”

 

Selittyykö kielteinen asenteenne kokoomukseen Alexander Stubbin (kok) hallituksen sisäisillä vaikeuksilla?

”Minulla ei ole kielteistä asennetta kokoomukseen. Ongelmat eivät liittyneet Stubbiin ihmisenä, vaan hallitustyöskentelyyn ja Alexin tapaan tehdä politiikkaa. Annettiin lupauksia, joita hän ei pystynyt viemään läpi.”

 

Olette Pertti Paasion jälkeen vasemmistolaisin Sdp:n puheenjohtaja. Onko punamultayhteistyö teille lähtökohtaisesti kokoomusta mieluisampi vaihtoehto?

”Tuo on toimittajan arvio. Tärkeintä minulle on se, kenen kanssa saan eniten tuloksia. Jos ajattelee suuria yhteiskunnallisia uudistuksia, me olemme keskustapuolueen kanssa tehneet niitä. Esimerkiksi peruskoulu, jota kokoomus vastusti.”

 

Kuinka paljon hallitusyhteistyötä haittasi alussa se, että keskustassa ja vihreissä oli käynnissä puheenjohtajan vaihdos?

”Molemmilla oli vaikutuksensa. Kummankin osalta se johti keskusteluun hallituksen yhtenäisyydestä. Siis keskusteluun metsäpolitiikasta ja Välimeren pakolaisista.”

 

Keskusta valitsi puheenjohtajakseen elinkeinoministeri Katri Kulmunin. Kumpi on teille tärkeämpi ministeri, Kulmuni vai valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk)?

”On väitetty, että puheenjohtajaviisikko on kokoontunut usein. Se on kokoontunut kahdesti: vihreiden ja keskustan puheenjohtajavaalien jälkeen ja silloin, kun ratkoimme budjetin ristiriitoja. Viisikko ei ole jokapäiväisen johtamisen väline vaan viimeinen varaventtiili. Hallituksen istunnot ja neuvottelut ovat niitä, joissa päätöksiä tehdään.”

 

Olisiko hallitusyhteistyön sujuvuuden kannalta helpompaa, jos toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja olisi valtiovarainministeri?

”Ei ole ollut vaikeuksia tähän mennessä. Yhteistyö toimii sekä Lintilän että Kulmunin kanssa.”

 

Hallituskumppaneistanne keskustan kannatus on laskenut vaaleista ja pudonnut alle 12 prosenttiin. Millaisen uhkan tämä tuo hallitusyhteistyölle?

”Se herättää jännitteitä puolueen sisällä. Minulle on puoluekokouksen jälkeen vakuutettu, että yhteistyö pelaa puolueen sisällä, ja siltä se ulkoapäin havainnoituna vaikuttaa. Kun gallupit laahaavat alhaalla, se on puheenjohtajalle vaikea paikka. Tällä hetkellä keskustapuolueessa… miksi he itseään kutsuvat?”

”Keskustaksi”, erityisavustaja Dimitri Qvintus vastaa sivusta.

”Meillä muilla ei ole mitään haluja heikentää keskustan menestystä. Tuen kaikkien hallituspuolueiden menestymistä.”

 

Ilmastonmuutos on ollut viikkoja maailman ykkösuutisia, joissa esiintyy usein ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Mitä mieltä olette hänestä ja hänen saamastaan julkisuudesta?

”Greta ja hänen toimintansa kertovat saman, josta juttelen omien lastenlasteni kanssa. Se kertoo vilpittömästä huolesta. On käsittämätöntä se sonta, jota jotkut yrittävät viljellä hänen ympärillään. Puhutaan esimerkiksi häiriintyneestä lapsesta, vaikka kyse on vakavasta huolesta.”

 

Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Energiaverouudistus on luvassa, mutta mitä muuta?

”Katri Kulmuni on koonnut eri toimialat kasaan, ja siellä on käynnistynyt prosessi tavoitteisiin pääsemiseksi.”

 

Olette korottamassa dieselveroa, mutta miksi hallitus ei lopeta polttoturpeen tukemista? Oletteko tässä asiassa keskustan vanki?

”Turpeen verotus kuuluu energiaverouudistukseen. Turpeen tuki tulee poistumaan sieltä.”

 

Saako vihreät vastustaa Hanhikiven voimalan rakennuslupaa ja Fortumin Loviisan reaktoreiden jatkolupaa, jos sellaiset tulevat hallituksen pöydälle?

”Olen ymmärtänyt, että he eivät ole vastustamassa. Näin minä olen tulkinnut. On sovittu, että jo tavalla tai toisella käynnissä olevissa hankkeissa mennään eteenpäin.”

 

Ja vihreiden on tuettava anomuksia, myös Hanhikiven rakennuslupaa?

”Kyllä. Meillä on tavoite, että Suomi on hiilineutraali 2035. Se ei oikeastaan voi toteutua ilman, että perusvoimaa tuotetaan ydinenergialla.”

 

Hallituksenne suurin lupaus on työllisten määrän lisääminen 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Kuinka monta uutta työpaikkaa pitää syntyä, jotta tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta saavutetaan?

”Valtiovarainministeriön mukaan talouden perusuran kasvu tuo noin 30 000 uutta työpaikkaa. Sen lisäksi pitää olla päätöksiä 60 000 lisätyöpaikasta, joista 30 000 pitää olla selvillä elokuussa. Siis normaalin kasvun oloissa 90 000 työpaikkaa.”

Antti Rinne on toiminut pääministerinä neljä kuukautta.
Antti Rinne on toiminut pääministerinä neljä kuukautta. © Marjo Tynkkynen

Tavoitteenne perustuvat siihen, että talous kasvaa perusuran mukaisesti 1,8 prosenttia vuodessa. Useissa ennusteissa kasvun odotetaan jäävän selvästi tämän alapuolelle. Miten tämä yhtälö ratkaistaan?

”Lokakuun seitsemäs tulee uusi valtiovarainministeriön ennuste. Katsotaan, mitä siinä kerrotaan.”

 

Hallitus puhuu päätösperusteisista työpaikoista. Mitä tämä kummallinen sanapari tarkoittaa?

”Sitä, että hallitus tekee päätöksiä ja valtiovarainministeriö sitten laskee, syntyykö niiden avulla työpaikkoja vai ei. Meillä on putkessa yksi sellainen päätös, josta tulee 9 000 lisätyöllistä. Se on tämä lisäpäiväoikeuksien (työttömyysturvan eläkeputki) myöhentäminen vuodella.”

 

Jos 75 prosentin työllisyystavoite ei toteudu, vaarantuvat hallituksen lupaamat pysyvät uudistukset ja kolmen miljardin tulevaisuusinvestoinnit. Pidättekö lupauksenne ottamalla lisää velkaa, vai ryhdyttekö karsimaan hallitusohjelmanne tavoitteita?

”Pysyviin menoihin ei tulla puuttumaan. Oppositiolta unohtuu se, että uudistukset katetaan suurelta osin pysyvillä veronkorotuksilla. Eläkekorotuksia tai perusturvan parannuksia ei peruta.”

 

Eikö ole melko todennäköistä, että vasemmistoliitto ottaa ritolat, jos joudutte karsimaan tulevaisuusinvestointeihin varattuja euroja?

”Jos 60 000 työpaikkaa ei toteudu, silloin joudutaan arvioimaan jakamatonta kahta miljardia.”

 

Perhevapaauudistuksen lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on mainittu keinona lisätä työllisyyttä. Onko se teidän mielestänne järkevä vaihtoehto?

”Kuka sitä keskustelua pitää yllä? Toimittajat ja työmarkkinajärjestöt. Hallituksen keinoissa ei ole sellaista toimenpidettä, joka leikkaa ihmisten toimeentuloa.”

 

Onko hallituksella valmiutta tehdä porrastus, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät olisi hankkeesta täysin samaa mieltä?

”En tule kannattamaan ratkaisuja, jotka heikentäisivät jo heikommassa asemassa olevien toimeentuloa. Jos työmarkkinajärjestöt ovat yhtä mieltä, siitä vaan.”

 

Paikallisessa sopimisessa puhutaan palkkajoustoista. Eikö olisi työllisyystavoitteenkin kannalta järkevää pitää ihmiset töissä siten, että heikon kasvun aikana palkat joustavat eikä työvoima?

”Pääministerin tai toimittajan tulotasosta voisi vähän leikata. Kun mennään Postin ja kaupan työntekijöiden tulotasoille, siellä ei ole mitään leikattavaa. Tämä on hurskastelua ja hyvätuloisten höpinää, että ihmisten palkkoja voisi leikata.”

 

Työmarkkinakierros on parhaillaan käynnissä. Onko mahdollista, että valtio tarvittaessa osallistuu neuvotteluihin?

”Olemme tehneet sen, että kunnille ohjataan tänä ja ensi vuonna 1,1 miljardia euroa lisää rahaa. Tästä 500 miljoonaa euroa on lomarahaleikkausten poistamisen vuoksi palautettavaa rahaa.”

”Hyvätuloisten höpinää, että ihmisten palkkoja voisi leikata.”

Millaisia keinoja valtiolla on edistää sopimista?

”Valtiovallalle on tärkeää, että ostovoima turvataan ja kilpailukyky säilyy. Erityisesti olen huolissani kiky-sopimuksen 24 tunnin työaikalisäyksestä. Siksi esitin vaihtoehdon, että osaamistilillä vältettäisiin yhteentörmäys, joka näyttää tulevan.”

 

Terveydenhuoltoalan järjestö Tehy on vaatinut hoiva-alalle 1,8 prosentin ylimääräistä korotusta. Kymmenessä vuodessa alan palkkakustannukset nousisivat 20 prosenttia. Miksi olette tukenut Tehyn vaatimuksia?

”En ole tukenut. Ymmärrän vaatimukset. Alan palkat ovat suhteessa työn vaativuuteen pieniä. Näissä olosuhteissa en kuitenkaan usko, että valtiolla, kunnilla tai mahdollisilla sote-alueilla riittäisi rahaa tavoiteltuihin korotuksiin.”

 

Sote on jälleen käynnistymässä. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) väläytti kuntaliitoksia ja hermostutti kansanedustaja Anu Vehviläisen (kesk), joka pani heti jarrut päälle. Pitäisikö hallituksen vauhdittaa kuntaliitoksia?

”Sotesta on selvä kirjaus hallitusohjelmassa. Meille tulee 18 itsehallintoaluetta, joita kutsutaan maakunniksi. Tähän prosessiin ei liity mitään muita muutoksia kuntien asemaan lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita.”

 

Hallitusohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta kokoaan suurempi. Mitä se tarkoittaa, pyrkiikö Suomi joihinkin kansainvälisiin tehtäviin?

”Olen puhunut Itämeren ympäristöasioiden laajemmasta käsittelystä. Voisimme rakentaa tiiviimmän yhteistyön alueiden maiden välille, jossa Venäjä olisi mukana. Olen puhunut tästä puhelimessa pääministeri Dmitri Medvedevin – jonka tapaan tänä syksynä – kanssa.”

 

Vastaatte Suomen EU-politiikasta. Presidentti Sauli Niinistö on pohdiskellut, voisiko presidentillä olla samanlainen johtava asema EU:n ulkopolitiikassa kuin muussa ulkopolitiikassa. Olisiko tällainen muutos järkevä?

”Luonnollisesti niissä EU-asioissa, joissa on ulottuvuus unionin ulkopuolelle, yhteistoiminnassa asioita mietitään. EU:n sisäisistä asioista valtiosääntö toteaa selkeästi, kenen vastuulla ne ovat.”

 

Venäjällä vaihtuu presidentti 2024, jos vaihtuu. Minkälainen uhka Venäjä on tällä hetkellä?

”Venäjän talous perustuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden vientiin. Tästä näkökulmasta olen venäläisten ihmisten kautta huolissani maan talouskehityksestä.”

 

Suomi ei ole hakemassa sotilasliitto Naton jäseneksi. Pidättekö mahdollisena, että jossain tulevaisuudessa liittoutumista on harkittava?

”Hallitukselle ja Sdp:lle tämä on hyvin pragmaattinen kysymys. Itsenäinen valtio päättää itse ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan kaikissa olosuhteissa ja tietenkin ottaa huomioon, mitä ympärillä tapahtuu. Jos tilanne muuttuu ja liittoutuminen on järkevämpi ratkaisu, silloin on harkittava sellaisia ratkaisuja.”

 

Antti Rinne vaimoineen on muuttanut pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan.
Rinteen pariskunta on muuttanut pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan. © Marjo Tynkkynen

Talouden vaikeudet eivät häiritse hävittäjähankintoja. Tarkoittaako Hornetien korvaaminen sitä, että Suomi ostaa 64 konetta?

”Korvataan suorituskyky täysimääräisesti. Naapureissakin suorituskyky on muuttunut. Ne rungot eivät ole se juttu, vaan rungon sisältö.”

 

Laivue 2020 -hankkeesta tehtyä päätöstä on arvosteltu. Miksi Suomi hankkii lähes fregattiluokan aluksia? Minkälaisiin kansainvälisiin tehtäviin niitä on mahdollista käyttää?

”Puolustuksen tehtäviin. Niillähän korvataan seitsemän alusta.”

 

Valtio tilasi monitoimikorvetit pieneltä Rauman telakalta. Voiko valtio tarvittaessa mennä telakan omistajaksi alustoimitusten varmistamiseksi?

”Siinä on riskejä, jotka on kartoitettu. Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että meillä on tuollainen telakka.”

 

Otitte omaperäisesti kantaa Postin ongelmiin. Pitäisikö Posti jakaa kahteen siten, että toinen puoli hoitaisi julkisen palvelun ja toinen kilpaillun liikenteen?

”Paatero on asettanut työryhmän. Toivon vain, että asia ratkaistaisiin nyt.”

 

Postin palkkaneuvotteluiden lisäksi olette puuttunut muiden ministerien vastuulla oleviin asioihin. Joku voisi väittää, että teissä on mikromanagerin vikaa. Millaisena johtajana pidätte itseänne?

”Jälleen väite, jota en allekirjoita. Ei minulla riitä aika puuttua kaikkeen. Puutun niihin isoihin asioihin, joilla on merkitystä hallitukselle tai Sdp:lle.”

 

Sdp:lla on puoluekokous kesäkuussa 2020. Ilmeisesti aiotte olla ehdolla puheenjohtajaksi?

”On selvä, että minua kiinnostaa jatkaa.”

 

Seuraava puoluekokous osuu vuoteen 2023, jolloin pidetään eduskuntavaalit. Olette silloin 60-vuotias ja tulette johtaneeksi puoluetta yhdeksän vuotta. Pääministerikautenne päättyy vaalien jälkeen. Olisiko silloin sopiva hetki jättää puolue vereksille voimille?

”Tämä hallitus istuu vaaleihin, mutta mitä sen jälkeen? Sellaisia asioita en ole miettinyt lainkaan.”

Saitte viime vuodenvaihteessa sydäninfarktin ja olitte nukutettuna kaksi viikkoa. Teille tehtiin myös pallolaajennus. Kuinka voitte nyt?”

”Miltäs näyttää? Hyvässä kunnossa. Olen käynyt kaksi kertaa tarkastuksessa. Toukokuussa lääkäri sanoi, että arpi näkyy, mutta sydän pumppaa niin kuin se tämän ikäisellä (56) miehellä pumppaa. Silloin mietittiin lääkkeiden vähentämistä, mutta sitä ei pallolaajennuksen vuoksi tehty. Syyskuussa lääkitystä vähennettiin.”

 

Onko teillä jokin pysyvä lääkitys?

”Loppuikäni, kuten kaikilla infarktin saaneilla, joilla on sepelvaltimotauti.”

 

Teillä on kotonanne Mäntsälässä kuntoilutila. Millaista kunto-ohjelmaa noudatatte?

”Kotona meillä on laitteet, mutta en ole ehtinyt olla siellä. Tänne (Kesärantaan) on tulossa. Nyt on kuntopyörä, ja tulossa on monitoimilaite.”

Rinne poltti viimeksi tupakkaa joulupäivänä 2018.

Ennen sairastumistanne poltitte puolitoista askia savukkeita vuorokaudessa. Onko lakko pitänyt?

”Viimeksi poltin joulukuun 25. viime vuonna.”

 

Saitte paljon palstatilaa loihtimastanne Antti-pastasta, jonka kalorimäärällä olisi tankannut jääkiekon liigajoukkueen kentällisen. Oletteko virittänyt ruokavaliotanne vihreämmäksi?

”Painoni putosi aktiivisen liikunnan ja ruokavalion muutoksen seurauksena jo pari vuotta ennen sairastumistani. Tuo pasta tehtiin kuudelle henkilölle viikon aikana syötäväksi silloin, kun lapset olivat pieniä. Se oli tuhti resepti. Tein siis elämäntavoissani muutoksen reilu kaksi vuotta ennen viime talven tapahtumia. Olen liikkunut enemmän ja syönyt säännöllisemmin. Olen aina syönyt kasviksia ja kalaa.”

 

Presidentti Urho Kekkosen toimikauden lopussa ja Martti Ahtisaaren kaudella keskusteltiin vilkkaasti presidentin terveydentilan julkisuudesta. Pääministeristä on tullut vaikutusvaltaisin poliitikko. Pitäisikö pääministerin terveydestä tiedottaa säännöllisesti?

”En näe sille mitään estettä. Minulla ei ole mitään salattavaa. Minusta siihen riittää lääkärin toteamus, että on kykenevä hoitamaan tehtävänsä.”

 

Oikaisu:

Juttua muutettu 3.10.2019 klo 11.24. Korjattu virhe. Toisin kuin jutussa alun perin väitettiin, Krista Mikkonen ei ole sanonut, ettei ydinvoimalla olisi lainkaan merkitystä vaan vähätellyt sen roolia.

Juttua muutettu 8.10.2019 klo 13.45. Hallituksen ja presidentin toimivaltaa koskevaa kysymystä täsmennetty. Presidentti Sauli Niinistö on pohtinut, voisiko perustuslain määräys presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnasta koskea myös EU:n ulkopolitiikkaa, ei kaikkia EU-asioita.