Marinin hallitus haluaa EU:n elpymispaketin läpi eduskunnassa ilman opposition apua – Professoreilta tuli vihreää valoa

EU-myönteinen kokoomus kipuilee koronaelpymispaketin kanssa. Puolueen sisällä pohditaan, kuinka pitkälle pakettia ollaan valmiita vastustamaan.

elpymispaketti
Teksti
Samuel Nyroos
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen puoltavat hallituksen kantaa, jonka mukaan EU:n omien varojen päätös voidaan hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Omien varojen päätös määrittelee EU:n budjetin rahoituksen vuosille 2021–2027. Tällä kertaa päätös on poikkeuksellinen, sillä siinä annetaan Euroopan komissiolle valtuudet ottaa lainaa 750 miljardia euroa koronaelpymispakettia varten. 

EU:n neuvosto hyväksyi omien varojen päätöksen joulukuussa 2020, mutta sen toteutuminen vaatii vielä ratifioinnin jokaisessa jäsenmaassa. Suomessa hallitus jätti esityksensä eduskunnalle tammikuun lopussa.

Tärkeä avoin kysymys on, riittääkö päätöksen hyväksymiseen eduskunnassa yksinkertainen enemmistö, jolloin hallitus ei tarvitsisi apua oppositiosta esityksen läpiviemiseen.

Perustuslain mukaan kahden kolmasosan enemmistö vaaditaan, jos päätöksellä siirretään merkittävää toimivaltaa Euroopan unionille.

Hallituksen esityksen mukaan yksinkertainen enemmistö riittää. Esitys on yli 40 sivua pitkä ja siitä poikkeuksellisen suuri osa eli noin puolet keskittyy sopimuksen lainmukaisuuden tarkasteluun.

 

Ojanen ja Salminen olivat tänään 19. helmikuuta kuultavana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jonka kanta ratkaisee äänestysmenettelyn. Heidän lisäkseen valiokunta on kuullut muitakin asiantuntijoita, kuten oikeuskansleri Tuomas Pöystiä.

Tarkastelun kohteena on se, ollaanko unioniin tekemässä uusi toimintamalli, kun komissiolle annetaan lupa ottaa lainaa elpymispakettia varten. 

Sekä Ojanen että Salminen katsovat, että EU toimii tässä jo olemassa olevien toimivaltuuksiensa puitteissa. Tämän vuoksi ei olisi kysymys merkittävän toimivallan siirrosta.

Toinen kysymys on, millä tavalla omien varojen päätös koskee Suomen perustuslakia. Kahden kolmasosan enemmistö tarvittaisiin, jos katsotaan, että päätös vaarantaa Suomen budjettisuvereniteetin.

Käytännössä tällöin budjettipäätöksen pitäisi estää Suomea suoriutumasta velvoitteistaan, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta. Myöskään tästä ei ole asiantuntijoiden mukaan kysymys.

“Eli perustuslaissa asetetut edellytykset määräenemmistöpäätökselle eivät laukea”, Ojanen sanoo.

“Omasta mielestäni hallituksen kanta on ihan asianmukainen valtionsääntöoikeudellisesti”, Salminen sanoo.

Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa valtiovarainvaliokunnalle, joka puolestaan antaa asiasta mietinnön. Eduskunta äänestää asiasta todennäköisesti maaliskuun aikana.

 

Elpymispaketti on kevään suurimpia poliittisia kiistakysymyksiä. Tällä viikolla eduskunnassa äänestettiin siihen liittyen kahdesta epäluottamuslause-ehdotuksesta.

Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike nyt tekivät yhteisen välikysymyksen. Kokoomus ei siihen liittynyt, vaan esitti oman epäluottamuslause-ehdotuksensa. Erityisesti kokoomuslaisia hirvitti muiden oppositiopuolueiden välikysymyksessä maininta kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Kokoomus katsoi hallituksen epäonnistuneen elpymispakettineuvotteluissa neljässä asiassa: moraalikadon riskin minimoimisessa sekä rahoituksen selkeän ehdollisuuden, elvytysrahojen tarkoituksenmukaisen kohdentumisen ja paketin ainutkertaisen luonteen varmistamisessa.

Vaikka hallitus selvisi luottamusäänestyksestä keskiviikkona 17. helmikuuta, elpymispaketin toteutuminen ei ole vielä taattu.

Mikäli perustuslakivaliokunta vaatii päätöksen taakse kahden kolmasosan enemmistön suuressa salissa, katseet kääntyvät kokoomukseen.

Kahden kolmasosan enemmistö vaatii 133 kansanedustajan hyväksynnän. Hallituspuolueilla on 117 kansanedustajaa. Keskustan edustaja Hannu Hoskonen on ilmoittanut vastustavansa elpymispakettia “loppuun asti”.

Perinteisesti hyvin EU-myönteiselle kokoomukselle elpymispaketti on vaikea asia. Vaikka epäluottamusta esitettiin hyvässä yhteisymmärryksessä, näkemyseroja löytyy eduskuntaryhmän sisällä sen suhteen, kuinka pitkälle elpymispakettia ollaan valmiita vastustamaan.

Tämä kävi ilmi Suomen Kuvalehden soittokierroksessa kokoomuksen edustajille.

Paketin kritisoiminen nähdään kokoomuksen sisällä ennemminkin yrityksenä pelastaa vahva EU kuin EU-vastaisuutena. Toisaalta puolueen sisällä tiedostetaan riski, että elpysmispaketin kaatamisesta saattaisi koitua Suomelle ikäviä seurauksia. EU:n ulkokehälle jääminen huolettaa.

Kapinaääniäkin kuuluu: jos Suomi joutuu omien varojen päätöksen riitauttamisen takia vaikeuksiin, se on hallituksen vika. Jotkut katsovat, että oppositiota olisi pitänyt osallistaa enemmän Suomen reunaehtojen määrittämiseen neuvotteluissa.

Toisaalta erään edustajan mukaan koko elpymisvälineestä käytävä keskustelu on saanut Suomessa liian paljon julkista tilaa verrattuna muihin jäsenvaltioihin, eikä kritiikkiä esitetä aina faktoihin perustuen.

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, että valinta pitäisi tehdä kahden huonon vaihtoehdon välillä. Hänen mukaansa päätökseen ei voi suhtautua kevytmielisesti.

“Jos ajaudutaan päätöksenkyvyttömän EU:n tielle, se on Kiinan ja Venäjän haave. Toisaalta löysän rahan jakaminen valmiiksi ylivelkaantuneille maille heikentää velkavastuuta Euroopassa entisestään.”

Mykkäsen mukaan nyt täytyy kuulla asiantuntijoiden arvioita eri skenaarioista, jos Suomi riitauttaisi päätöksen. Hän mainitsee yhtenä uhkakuvana EU:n laajemman hajautumiskehityksen. 

“Mitä se tarkoittaisi yhteisen puolustuksen rakentamisen kannalta, joka olisi mielestämme Suomen vahva intressi.” 

Joidenkin kokoomuslaisten mielestä ei olisi erityisen vaarallista tai poikkeuksellista, jos Suomi kieltäytyisi ratifioimasta omien varojen päätöksen. Esimerkiksi nostetaan Tanska, joka vuonna 1992 aluksi sanoi ei Maastrichtin sopimukselle.

Monet kokoomuslaiset painottavat, että kokoomuksen tulisi äänestää asiassa yhtenäisenä ryhmänä. Mykkänen ei ota kantaa siihen, tullaanko ryhmäkuria vaatimaan. 

Koska eduskuntaryhmässä on esitystä voimakkaasti vastustustavia edustajia, voi olla vaikeaa saada kaikkia painamaan vihreää. Toisaalta paketin kaataminen pelottaa osaa. Näin ollen kompromissiksi voi muodostua tyhjän painaminen, jolloin hallituspuolueiden äänet todennäköisesti riittäisivät. 

 

Entä jos paketti kaatuisi Suomen eduskunnassa?

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) sanoi tiistaina 16. helmikuuta eduskunnan täysistunnossa, että jos Suomi päättää nyt vastustaa elpymispakettia, joudutaan EU:n budjettipäätös avaamaan.

“Ei tietenkään Suomi sen johdosta eroaisi EU:sta, mutta se tarkoittaisi sitä, että EU:n seitsemän seuraavan vuoden budjetti pitäisi neuvotella uusiksi kaikkine siitä seuraavine vaikeuksineen.”

Valtiovarainministeriön budjettineuvos Panu Kukkonen sanoo, että koko rahoituskehystä ei tarvitse repiä auki. Se on jo hyväksytty sekä neuvostossa että parlamentissa, ja sen mukaisia ohjelmia jo toteutetaan hyväksytyn vuoden 2021 talousarvion mukaisesti.

Sen sijaan uusi omien varojen päätös ja elpymisväline eivät tule voimaan, jos joku jättää päätöksen ratifioimatta.

Unionin rahoitus on turvattu tässäkin tilanteessa, sillä nykyinen omien varojen päätös on voimassa siihen asti, kun uusi päätös ratifioinnin jälkeen astuu voimaan.

Kokoomuksen sisällä arvioidaan, että elpymispaketti toteutetaan joka tapauksessa, on Suomi siinä mukana tai ei.

Kukkonen ei lähde spekuloimaan, voisiko jäsenmaa jättäytyä kokonaan sopimuksen ulkopuolelle. Ainakin aluksi tarvittaisiin jatkokeskusteluja unionin tasolla, ja todennäköisesti tilanteeseen yritettäisiin löytää ratkaisua jäsenvaltion kanssa. 

“Se on sitten jo kokonaan poliittisen tason ratkaisu, miten asiassa edetään.”

Huolena on, että päätöksen ratifioimisen venyminen viivästyttäisi merkittävästi elpymispaketin käyttöönottoa ja siten sen elvyttävää vaikutusta.

Siitä syystä ratifiointiprosessi halutaan saada maaliin mahdollisimman nopeasti. Aikaisemmin prosessi on kestänyt pitkään: esimerkiksi viime rahoituskehyskaudella päätös hyväksyttiin vuonna 2014, mutta kaikkien maiden ratifioinnit saatiin kasaan vasta 2016.

Toistaiseksi viisi jäsenvaltiota on hyväksynyt omien varojen päätöksen kansallisesti. Kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät vahvistamaan omien varojen päätöksen viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

 

Kokoomuksen epäilys elpymisvälineen ainutkertaisuutta kohtaan ei ole perusteeton, sillä Euroopasta on kuulunut varsin painavia puheenvuoroja elpymisvälineen vakinaistamisen puolesta.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde ja Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ovat ehdottaneet elpymisrahaston muuttamista pysyväksi.

Epäilyjä ei lieventänyt sdp:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielipidekirjoitus Hufvudstadsbladetissa helmikuun alussa, jossa hän totesi, että elpymisvälineen käyttö voi olla tarpeellista myös jatkossa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) painottaa Suomen virallista kantaa: elpymisrahasto on kertaratkaisu.

“Ja tämä ei ole mikään ennakkotapaus tulevaisuuteen.”

Hän ihmettelee puheenvuoroja, joissa elpymisvälineestä ollaan tekemässä pysyvää ratkaisua EU:lle.

“En tiedä, minkälaista uutta pandemiaa tai mantereen kattavaa maanjäristystä odotetaan, joka aiheuttaisi tarpeen taas poikkeukselliselle rahoitukselle.”

Jos Eurooppa tulevaisuudessa joutuu koronapandemiaa vastaavan kriisin keskelle, kannattaa elpymisvälineestä saatuja kokemuksia Vanhasen mukaan kuitenkin hyödyntää.

“Ei kannata tehdä siitä kysymystä, että ehdoin tahdoin tarvitaan uusi tällainen. Kysymys nousee varmaan esille, jos meille tulee uusi vastaavan mittakaavan onnettomuus. Mutta miten siihen vastataan, niin silloin varmaan otetaan kokemuksia aidosti siitä, mitä tällä saatiin aikaan sellaista, mitä ei olisi muuten saatu aikaan.”

Siltaremonttia, valokuitua, sähkötakseja, bioenergiaa – EU:n elvytysrahoille riittää ottajia, asiantuntijat pelkäävät hankesilppua