Marinin hallituksen hätätuet: Business Finlandin koronarahaa eniten it-alalle ja liikkeenjohdon konsulteille

Koronarajoituksista kärsivät ravintolat ovat saaneet tukirahaa alle puolet verrattuna it-alaan.

koronavirus
Teksti
Jari Hanska
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koronakriisi avasi valtion rahahanat ja yrityksiä tuetaan nyt eri kanavia pitkin.

Valtion rahoitusyhtiö Business Finland myöntää kehitysrahoitusta pienille ja keskisuurille yhtiöille. Suomen Kuvalehti pyysi sieltä tiedot tähän mennessä myönnetystä rahoituksesta.

Aineistosta käy ilmi, että 16. huhtikuuta mennessä Business Finland oli tehnyt lähes 5200 myönteistä tukipäätöstä. Hylättyjä päätöksiä oli yli 1 300 eli viidesosa kaikista hakemuksista. Haku on ollut auki 19. maaliskuuta lähtien.

Business Finlandin tuki on tarkoitettu yrityksille, jotka työllistävät yli viisi henkilöä. Pienemmät yritykset ovat maaliskuun lopusta alkaen voineet hakea tukea ely-keskuksilta.

Business Finland tarjoaa sekä “esiselvitysrahoitusta” että “kehittämisrahoitusta” liiketoiminnan häiriötilanteisiin.

Esiselvityksiin myönnettävä raha voi olla enimmillään 10 000 euroa.

Varsinaisen kehitysrahoituksen yläraja on 100 000 euroa. Tämän enimmäissumman Business Finland myönsi 16. huhtikuuta mennessä 759 yritykselle.

Kuusitoista yritystä sai täyden potin eli 10 000 euroa esiselvitysrahaa ja 100 000 euroa kehitysrahoitusta.

Joukossa ovat muun muassa kuntosaliketju Selkrig Performance Oy, terveysteknologiayritys Adesante Oy, rakennusliike Kreivilä Asunnot Oy ja yritystapahtumia järjestävä oululainen Go Arctic Oy.

 

Toimialoista suurimman osan euroista tarkastelujaksolla saivat it-alan ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöt. Myönnetystä Business Finlandin koronarahasta niille meni 14 prosenttia. Tilastokeskuksen vuonna 2018 kerättyjen tietojen mukaan it-ala työllisti Suomessa noin 53 000 ihmistä.

Toiseksi suurimman potin, 8,5 prosenttia euroista, keräsivät liikkeenjohdon konsultoinnin yritykset. Ala työllisti Tilastokeskuksen mukaan noin 17 500 ihmistä. Liikkeenjohdon konsultoinnin toimialaluokkaan kuuluvat konsulttien ohella muun muassa viestintätoimistot.

Ravintola-ala kärsii koronasta rajusti. Ravintolat suljettiin hallituksen päätöksellä 4. huhtikuuta alkaen. Ulosmyynti on edelleen sallittua.

Business Finlandin toistaiseksi myöntämistä tuista ravintola-alan osuus oli 5,5 prosenttia. Ala työllistää Suomessa noin 53 000 henkeä. Ravintola-alan hakemuksista oli tarkastelujaksolla myös hylätty selvästi keskimääräistä enemmän eli 34 prosenttia.

Kärkipäässä toimialoista olivat myös tukkukaupat (78 000 työntekijää) ja vähittäistavarakaupat (121 000 työntekijää).

 

Mistä konsultti- ja it-alan yhtiöiden iso osuus johtuu, Business Finlandin johtaja Reijo Kangas?

“Nehän ovat asiakkaita, jotka meiltä [rahoitusta] hakevat. Varmasti pitää paikkansa.”

Voiko ero syntyä siitä, että konsulttialalla on totuttu hakemaan projekteille rahaa toisin kuin ravintolapuolella?

“Kyllähän se väistämättä niin voi olla. En osaa siihen muuta sanoa. Totta kai ne jotka osaavat ja ovat tottuneet tekemään, voivat tietysti olla aktiivisempia. Ravintolathan on meille täysin uusia asiakkaita. Aika harvoja ravintoloita olemme rahoittaneet aiemmin”, Kangas sanoo.

Lomautukset ovat yksi mittari, jolla tarkastellaan talouskriisin iskua eri aloille. Lomautettujen määrä on noussut yli 140 000:een.

Eniten lomautettuina on kaupan ja ravintola-alan työntekijöitä. He muodostavat noin viidenneksen kaikista lomautetuista.

 

Business Finlandin aineistosta käy myös ilmi, että tukea hakeneet yritykset ovat varsin uusia.

Yli neljäsosa hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneista yhtiöistä on perustettu vuonna 2017 tai sen jälkeen. Joukkoon mahtuu myös 20 tänä vuonna perustettua yritystä.

“[Siellä on] paljon aloittelevia firmoja, joiden liikevaihto voi olla hyvinkin pieni. Tuki pyritään sopeuttamaan sen liiketoiminnan suuruuden mukaisesti”, Kangas kertoo.

Hänen mukaansa tukea myönnetään enintään kolmannes yhtiön liikevaihdosta, mutta raja ei ole ehdoton. Joustoa löytyy, jos hakemus on laadukas.

“Pääsääntöisesti siellä voi olla hyviä suunnitelmia ehkä yksi prosentti tai allekin. Katsotaan voidaanko olla sitten isommallakin [summalla] mukana, mutta pääsääntöisesti suhteutetaan sitä tukea sen häiriön suuruuteen”, Kangas toteaa.

Kankaan mukaan Business Finland selvittää rahoitusta hakevien yhtiöiden taloudellista tilannetta. Arvio pohjautuu niin yhtiöiden tilinpäätöstietoihin kuin verottajalta saatavaan dataan.

“Isoin osa asiakkaista varmistuu jo sitä kautta. Jos on puutteita, oma pääoma on pakkasella tai puolittunut, niin sen jälkeen lähdetään tarkempaan käsittelyyn ja käydään asiakkaan kanssa siitä keskustelua.”

Business Finland pyrkii Kankaan mukaan tunnistamaan mahdolliset liiketoimintakiellossa olevat yhtiöt.

“Parhaamme tehdään. Kyllä olen aika luottavainen, että tällä analyysillä hyvää jälkeä tehdään.”

 

Suurin osa hylätyistä hakemuksista liittyy yrityksen taloudelliseen asemaan. Toinen syy hylkäykselle on Kankaan mukaan se, että yhtiö ei ole hakenut rahoitusta kehittämistoimintaan.

“Meidän rahoitus perustuu siihen, että pitää olla kehittämistä. Se voi olla hyvin käytännönläheistä näissä hankkeissa. Jos on selkeästi investointityyppinen asia, sitä me ei voida rahoittaa.”

Rahoitusta ei ole tarkoitettu myöskään yrityksen perustoiminnan pyörittämiseen. Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen kriisi on johtanut monella yhtiöllä siihen, että kulut juoksevat, mutta rahaa ei liiketoiminnan pysähdyttyä saada sisään.

Edellytyksenä on myös, että yhtiöt itse kattavat 20 prosenttia kehityshankkeiden kustannuksista.

Rahankäyttöä valvotaan lähinnä loppuraportoinnin avulla. Yritykset laativat raportin, ja Business Finland teettää osasta hankkeita tarkemman selvityksen.

“Loppuraportoinnissa yritys kertoo, mitä on tehnyt ja miten asiat ovat menneet eteenpäin. Ei me kaikkia hankkeita, varmaan ymmärrät, tulla tarkastamaan.”

 

Tukea saaneiden yritysten joukossa on runsaasti myös julkisuudesta tuttuja yrityksiä.

Isoimpia, 100 000 euron tukipotteja saivat muun muassa Huutokauppakeisari-tv-ohjelmasta tutun pariskunnan Hirvaskankaan Kauppahuone ja Kolarin Ylläksellä toimiva Jounin Kauppa.

Lahtelaisen Pelicans-joukkueen taustayhtiö sai niin ikään 100 000 euroa.

Sen sijaan jääkiekkoyhtiöt Kalpa Hockey ja Hockey-team Vaasan Sport saivat Business Finlandista hylkäävän päätöksen.

Perinteikäs tekstiiliyhtiö Finlayson sai tukea 100 000 euroa. Myös tuotantoyhtiö Yellow Film & TV, konsulttiyhtiö Miltton Group ja sosiaalisen median yhteisöä pyörittävä Huono Äiti Oy saivat 100 000 euron tuet.

 

Business Finland on saanut viime viikkojen aikana kolmen vuoden edestä hakemuksia.

“Ensimmäisinä päivinä tuli 2000 hakemusta päivässä ja seuraavalla viikolla 1 700–1 800 hakemusta päivässä. Meidän haaste on se, että alussa tuli valtava ryöppy. Kun ely-keskukset tulivat mukaan, niin meidän hakumäärät on pienentyneet sen myötä aika hyvin”, Kangas sanoo.

Business Finlandin jaettavana on yhteensä 800 miljoonan euroa. Summasta on 16. huhtikuuta mennessä käytetty 179 miljoonaa euroa.

Kangas arvioi, että rahoitusta riittäisi jaettavaksi vielä kesäkuun ajan.

 

 

Eniten tukea saaneet toimialat (Business Finland 16.4. mennessä) 

  1. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 25,5 milj. euroa
  2. Liikkeenjohdon konsultointi 15,3 milj. euroa
  3. Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 11,8 milj. euroa
  4. Ravitsemistoiminta 9,9 milj. euroa
  5. Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 8,3 milj. euroa
  6. Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut 6,6 milj. euroa
  7. Mainostoiminta ja markkinatutkimus 6,5 milj. euroa
  8. Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 6,5 milj. euroa
  9. Koulutus 5,3 milj. euroa
  10. Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 4,8 milj. euroa
  11. Majoitus 4,5 milj. euroa
  12. Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 4,2 milj. euroa
  13. Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut 4,2 milj. euroa
  14. Terveyspalvelut 3,9 milj. euroa
  15. Erikoistunut rakennustoiminta 3,7 milj. euroa
  16. Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen 3,2 milj. euroa
  17. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 3,0 milj. euroa
  18. Tietopalvelutoiminta 2,9 milj. euroa
  19. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 2,6 milj. euroa
  20. Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle 2,5 milj. euroa

 

Rahoitusta 110 000 euroa saaneet (Business Finland 16.4. mennessä): 

  • Trendi Kaihdin Oy
  • Serviini Oy
  • Selkrig Performance Oy
  • Skand Oy
  • SecuryCast Oy
  • Something Corporation Oy
  • Mikler Oy
  • Miradore Oy
  • Orbis Oy
  • Kreivilä Asunnot Oy
  • GOS Consulting Oy
  • Go Arctic Oy
  • Idea ja Tuotanto Wolt Oy
  • Glaston Finland Oy
  • First Technology Oy
  • ADESANTE OY