Laukkanen: Nato-myönteisyys kasvaa keskustassa

Karri Kokko
Politiikka 9.2.2009 09:33

Suomen Nato-jäsenyys ratkaistaan vuoden 2015 vaalien yhteydessä, ennakoi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Markku Laukkanen. Hän ei kaipaa asiasta kansanäänestystä.markku laukkanen

”Keskustassa on yllättävän paljon kaappinatolaisia”, arvioi eräs kilpailevan puolueen edustaja.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut vuosikymmeniä keskustapuolueen ylimpiä uskonkappaleita. Tällä vaalikaudella puolueessa on ollut lievää liikettä Naton suuntaan.

”Osa meistä näkee keskustan enemmän eteenpäin katsovana eurooppalaisena liikkeenä kuin menneisyyteen tuijottavana puolueena. Minulle Nato-jäsenyys ei ole mikään tabu, jota pitäisi piilotella”, Markku Laukkanen (kesk) muotoilee.

Hän määrittää suhteensa jäsenyyteen ”pragmaattiseksi ja perusmyönteiseksi”. Mies olisi jopa valmis hylkäämään keskustan puoluekokouspäätöksen, jonka mukaan mahdollisesta jäsenyydestä tulee järjestää kansanäänestys.

”Pidän parempana, että jäsenyydelle haetaan tukea eduskuntavaalien kautta. Samoin kuin puolueet esittelevät vaaleissa talouspoliittisia näkemyksiään, niiden pitää hakea äänestäjien tukea ulko- ja turvallisuuspoliittisille linjauksilleen.”

Laukkanen odottaa siis puolueiden tarjoavan äänestäjille yksiselitteiset Nato-kantansa. Hänestä se osoittaisi poliitikoilta suurempaa vastuunkantoa kuin neuvoa-antavan kansanäänestyksen takana lymyily.

Laukkanen pitää vuoden 2011 eduskuntavaaleja liian aikaisena ajankohtana Nato-asian ratkomiselle.

”Vuosi 2015 on todennäköisempi. Kokoomus yrittää ehkä ohjata ratkaisua vähän tökkimällä, pakottamalla. On kenties parempi hakea ratkaisua toimintaympäristön muutoksen kautta.”

Hän kieltää pohjaavansa arvionsa siihen, että presidentti Tarja Halonen on vallassa vielä 2011.

”Arvioin, että jäsenyys toteutuu aikanaan luonnollisen kehityksen jatkumona. Ilman valtaisaa dramatiikkaa. Nato on työkalu, kuten EU-jäsenyys”, Laukkanen summaa.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tanja Karpela (kesk) on ennakoinut jäsenyyden kannatuksen lisääntyvän keskustassa (Verkkoapila, 23.1.2009).

Keskustalaisista niin ikään ulkoasiainvaliokuntaan kuuluva Antti Kaikkonen myöntääkin liikahtaneensa ”hieman” Naton suuntaan. Myös Timo Kaunistoa ja Mika Lintilää pidetään jäsenyyden ”ymmärtäjinä”.

”En ole ajamassa Suomea Natoon, mutta tarkkailen asioita avoimesti”, Lintilä sanoo. Hänestä keskusta ei ole käynyt aiheesta avointa keskustelua: ”Sellainen pitäisi aloittaa.”

”On vielä matkaa, että lähtisin avoimesti liputtamaan jäsenyyden puolesta. Esimerkiksi aseteknologian kallistuminen puoltanee kuitenkin sitä. Liittoutumalla voisimme saada lisää hartioita puolustuskykymme ylläpitoon. Ratkaisussa on tietysti otettava huomioon strateginen asemamme”, sanoo Kaunisto Venäjän naapuruuteen viitaten.

Juha Rehula (kesk) sanoo suhtautuvansa sotilaalliseen liittoutumiseen ”nihkeästi”: ”Olemme kuitenkin vääjäämättä menossa kohti Natoa”, hän lisää.

Jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien poliitikkojen painotuksissa on puoluekannasta riippumatta suuria aste-eroja. Edes kaikki kokoomuksen Nato-symppaajat eivät tue jäsenyyttä samanlaisella ponnella ja yhtenevin perustein.

Teksti
Matti Simula
Kuva
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Keskustelu
Pitäisikö Suomen suhdetta Natoon muuttaa?

Lue lisää turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta SK:sta 6/2009 (ilm. 6.2.2009).