Kaverikauppaa epäillään

Lapin pelastusjohtajan valinta on tuottanut oikaisuvaatimuksia ja epäilyjä kansanedustajien lehmänkaupoista.

politiikka
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Useat Lapin pelastusjohtajan valintaprosessiin osallistuneet henkilöt epäilevät keskustan ja kokoomuksen sopineen poliittisin perustein keskeisestä turvallisuusviranomaisen virkanimityksestä.

Lapin maakuntahallitus valitsi tammikuussa uuden pelastusjohtajan. Valituksi tuli Lapin yliopiston hallintojohtaja Markus Aarto. Epäilyjen mukaan kansanedustaja Heikki Autto (kok) olisi auttanut Aartoa asiassa, koska oli itse muutama vuosi aiemmin saanut tämän avulla työpaikan yliopistosta.

Epäily poliittisesta nimityksestä on erityisen vakava, koska kyse on turvallisuuden kannalta kriittisestä tehtävästä. Pelastusjohtaja toimii yleisjohtajana kriisitilanteissa, joissa vaaditaan eri viranomaisten toimintaa.

Aarto on koulutukseltaan lakimies, ja hänen kokemuksensa pelastusalalta rajoittuu vapaapalokuntatoimintaan. Hän on Rovaniemen Saarenkylän VPK:n puheenjohtaja. Monella muulla hakijalla on pitkä ura pelastusalan viranomaistehtävissä. Aarton valinta onkin herättänyt ihmetystä viranomaistaustaisissa hakijoissa. Kaksi hakijaa on tehnyt oikaisuvaatimuksen valinnasta.

Aartoa tehtävään ajoi kokoomus. Valinnassa ratkaisevaa oli Lapin suurimman puolueen, keskustan, yksimielinen tuki. Päätöksenteon jälkeen osa Aartoa tukeneista keskustalaisistakin on herännyt epäilemään, tehtiinkö päätös riittävillä tiedoilla.

Suomen Kuvalehden tiedossa on, että eräs keskustalainen poliitikko on yksityisessä keskustelussa perustellut valintaa maakuntahallituksen varapuheenjohtajan Autton ja puheenjohtaja Markus Lohen (kesk) tekemällä sopimuksella.

Sekä Autto että Lohi ovat kansanedustajia. He kiistävät lehmänkaupat.

Aarton kokemus pelastusalalta rajoittuu vapaapalokuntatoimintaan.

Lapin pelastusjohtajaksi oli kymmenen hakijaa, joista seitsemän haastateltiin. Ehdokkaat haastatteli maakuntahallituksen työvaliokunta eli puheenjohtajat Lohi ja Autto, kolme muuta hallituksen jäsentä sekä maakuntajohtaja Mika Riipi ja pelastuslautakunnan puheenjohtaja Markku Ponkala (kesk). Varsinaisia pelastustoimen asiantuntijoita ei hakuprosessissa käytetty.

Johtosäännön mukaan pelastusjohtaja valitaan siten, että pelastuslautakunta esittää ja maakuntahallitus päättää. Käytännössä lautakunnalle jäi tässä tapauksessa kumileimasimen rooli. Haastattelumuistioita ei tehty, eivätkä lautakunnan jäsenet lukeneet hakemuksia.

Neljän läsnä olleen jäsenen mukaan Lapin liiton hallintojohtaja Raimo Holster sanoi kokouksessa, että hakemuksia ei voitu toimittaa jäsenille tietoturvasyistä. Holster kiistää sanoneensa näin.

”Olisi ne toimitettu, jos ne olisi pyydetty.”

Holster kertoo lisäksi, että puheenjohtajalla oli hakemukset mukanaan, joten ne olisivat olleet kaikkien osallistujien saatavilla. Hän sanoo kertoneensa tämän myös kokouksessa.

Kolmella Suomen Kuvalehden tavoittamalla osallistujalla ei ole muistikuvaa tällaisesta. Yksi sanoo kuulleensa kokouksen sihteeriltä, että hakemukset olisi mahdollista saada.

Holster sanoo, ettei tiedä, miksi hakemuksia kaivanneet eivät olisi niihin tutustuneet, mikäli ne olisivat olleet nähtävillä. Hän ei halua ottaa tarkemmin kantaa siihen, mitä asiasta kokouksessa keskusteltiin, koska hänellä ei ole ”sanatarkkaa” muistikuvaa.

”Ei siellä keskustelupöytäkirjaa pidetä eikä nauhoiteta.”

Pelastuslautakunnalle oli etukäteen toimitettu kahden liuskan mittainen kooste kymmenen hakijan koulutus- ja työkokemustiedoista. Haastatteluihin osallistunut lautakunnan puheenjohtaja Ponkala kertoi Aarton olleen haastatelluista paras.

Äänestyksen jälkeen pelastuslautakunta päätti esittää pelastusjohtajaksi Aartoa. Kaksi päivää myöhemmin maakuntahallitus teki valinnan äänestyspäätöksellä.

 

Osa hakijoista ja päättäjistä epäilee kansanedustaja Autton motiiveja asiassa. Kun Autto putosi vuonna 2015 eduskunnasta, hänet palkattiin Lapin yliopiston yhteyspäälliköksi.

Kahden ja puolen kuukauden mittaiseksi perustettu pesti täytettiin ilman avointa hakua. Lopulta uutta tehtävää jatkettiin koko neljän vuoden vaalikauden pituiseksi. Kevään 2019 vaaleissa Autto nousi uudelleen eduskuntaan.

Pudonneen kansanedustajan palkkaamisesta syntyi aikanaan pieni kohu, jota Aarto kommentoi Lapin Kansalle kesällä 2015.

”Yhteyspäällikön tehtävä sijoittuu yliopiston yleis- ja henkilöstöhallintoon ja minä toimin hänen esimiehenään. Päätöksen yhteyspäällikön palkkaamisesta on tehnyt henkilöstöasioista vastaava vararehtori Jukka Mäkelä minun esittelystäni.”

Nyt kansanedustaja Heikki Autto olisi siis ajanut pelastusjohtajaksi entistä esimiestään, joka oli järjestämässä hänelle työpaikkaa yliopistolta eduskunnasta putoamisen jälkeen.

Yllättäen Aarto kiistää nyt SK:lle, että hänellä olisi ollut mitään roolia Heikki Autton palkkaamisessa yliopistolle. Asiat muuttuivat, Aarto sanoo.

”Oma käsitykseni on, kun tehtävää ei minun vastuualueelleni lopulta sijoitettu, että en ole koskaan ollut Autton esimies, vaan suora esimies on ollut alusta loppuun saakka rehtori.”

Autto taas sanoo, ettei tiedä, oliko Aarto hänen esimiehensä yliopistolla. Autton mukaan ainakin käytännössä rehtori oli hänen esimiehensä, mutta ”muodollisesti” se on voinut olla ”joku muukin”.

Tämän jälkeen kansanedustaja tarkentaa, että ainakin tehtävän päättyessä hallintojohtaja Aarto oli hänen esimiehensä. Viikkoa myöhemmin Autto ilmoittaa sähköpostitse, että itse asiassa Aarto oli hänen ”hallinnollinen esimiehensä” koko ajan.