Lailla kohti liittoutumista

Lissabonin sopimus
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalaissotilaat voitaisiin käskeä taistelutehtäviin ulkomaille ilman presidentin valtuutusta.

Teksti Pekka Ervasti
SK 18/2008

Eduskunta käsittelee parhaillaan EU:n uutta perussopimusta, jota kutsutaan Lissabonin sopimukseksi. Suomessa on keskusteltu paljon turvalausekkeesta, jonka perusteella jäsenmaat auttavat toisiaan myös sotilaallisesti.
Jyri Häkämiehen (kok) johtama puolustusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan muutoksia lakiin puolustusvoimista ja asevelvollisuuslakiin, joita turvalauseke sen mielestä vaatii.
Ministeriön lainsäädäntöjohtaja Seppo Kipinoinen esitteli asiaa eduskunnan puolustusvaliokunnalle luottamuksellisen muistion pohjalta viime viikolla ja sai kansanedustajien kulmakarvat kohoamaan. Puolustusministeriön mukaan EU:n avunantovelvoite on niin sitova, että suomalaisia sotilaita, kantahenkilökuntaa, mutta myös varusmiehiä ja reserviläisiä, on voitava komentaa vaikka taistelutehtäviin ulkomaille. Nykyisin ulkomaankomennukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja voimakeinoja saa käyttää vain itsepuolustukseksi.
“Päätöksentekomekanismi on luotava sellaiseksi, että se toimii tarvittaessa nopeasti”, muistio korostaa myös. Tämä voi tarkoittaa muun muassa presidentin ohittamista.
Puolustusministeriön muistio tulkitsee, että koska mahdollisissa avunantotehtävissä on kyse EU:n sisäisestä asiasta eikä suoranaisesta sodasta, joukkojen lähettämiseen ei tarvita edes presidentin päätöstä. Nykyisen perustuslain mukaanhan presidentti päättää sodasta ja rauhasta, mutta EU-asiat ovat hallituksen tonttia.
Korkeaoja tyrmää
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan (kesk) mielestä puolustusministeriö kaavailee todella mullistavia muutoksia lakeihin.
“Tämä on sellaista ennakointia, joka järkyttäisi meidän koko (turvallisuuspoliittista) perusasetelmaa. Mehän tekisimme lainsäädäntöä, joka pohjustaisi tietä sotilasliittoon. Tässähän tavallaan tulkitaan, että EU on sotilasliitto”, Korkeaoja sanoo.
Korkeaoja tyrmää myös puolustusministeriön tulkinnan, että joukkoja voitaisiin lähettää ulkomaille taistelutehtäviin ilman presidentin suostumusta.
“Kyllä lähtökohta on se, että sotaväen käyttö on presidentin asia”, hän kiteyttää. J