Koronatorjunnan lasku auki

Yhteiskunnan avaaminen voi lisätä virustartuntojen määrää. Silloin ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -strategian merkitys korostuu. Sen toteuttaminen vaatii rahaa.

Politiikka 19.05.2020 12:10
Mikko Niemelä
Hallitus kokoontui 7. huhtikuuta Säätytalolle kaksipäiväiseen talouden kehysriiheen.
Hallitus kokoontui 7. huhtikuuta Säätytalolle kaksipäiväiseen talouden kehysriiheen. © LAURA KOTILA/VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus pohtii, kuinka paljon seuraavassa lisätalousarviossa osoitetaan rahaa koronaviruksen estämiseen ja hallintaan liittyvään ”hybridistrategiaan”. Hallituksen neljäs lisätalousarvio annetaan 4. kesäkuuta. Valtion kirstun pitäisi olla auki, sillä hallitus on viestinyt rahoittavansa kaiken mitä koronan hoitamiseen tarvitaan.

Kesäkuun alussa aiotaan avata ravintoloita ja baareja tietyin ehdoin. Lainsäädännöllä määritellään asiakasmääriä ja aukioloaikoja koskevat rajoitukset. Samalla on tarkoitus avata museot, teatterit, uimahallit ja monet muut julkiset tilat.

Yhteiskunnan avaaminen voi lisätä koronavirustartuntojen määrää, jolloin ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -strategian merkitys korostuu. Nyt on linjattu, että esimerkiksi jäljitystyöhön osallistuu noin parisataa henkilöä. Määrää pitää pystyä kasvattamaan tilanteen sitä vaatiessa.

Jos valittu strategia ei onnistu, joutuu hallitus palaamaan tiukempiin rajoitustoimiin, mikä iskisi Suomen talouteen yhä voimakkaammin.

 

Ekonomistien arviot lähtevät siitä, että rajoitukset vaikuttavat erityisen negatiivisesti talouteen nyt, mutta myös myöhemmin 2020-luvulla. Riskiryhmille suositellut eristystoimet ovat lisäksi henkisesti ja fyysisesti erittäin raskaita.

Valtiolta odotetaankin massiivisia panostuksia viruksen estämiseen, hallintaan ja hillintään, jotta yhteiskunta ja talous voisivat toimia mahdollisimman normaalisti. Monet ekonomistit ovat sitä mieltä, ettei valtion velkaantuminen koronan vuoksi ole ongelma, sillä lainaraha on halpaa.

Toistaiseksi hallitus ei ole yksilöinyt, kuinka paljon rahaa aiotaan osoittaa suoraan testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja tautitapausten hoitoon.

Tarkkojen lukujen antaminen on vaikeaa epävarmuuden takia. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan Suomen pitää toteuttaa strategiaansa. Tuleeko taudista uusia aaltoja ja kuinka voimakkaita ne ovat?

Epidemiologit eivät tiedä, miten ihmiset saavat taudille immuniteetin. Lääkeyhtiötkään eivät pysty kertomaan, milloin rokote valmistuu ja millainen sen teho lopulta on.

 

Aiemmin hallitus on päättänyt muun muassa siitä, että Huoltovarmuuskeskukselle osoitetaan 600 miljoonaa euroa suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan. Kymmenen miljoonaa euroa on annettu rokote- ja lääketutkimukseen. Koronan jäljityssovellukseen on varattu kuusi miljoonaa euroa.

Hallitukselta odotetaan lisää rahaa myös kunnille, jotka vastaavat sairaanhoitokuluista. Kuntaliiton arvion mukaan kriisi heikentää kuntataloutta parilla miljardilla eurolla, kun verotulot pienenevät ja menot kasvavat.

Avainsanat
Sisältö