Korkeaoja: ”Presidentti ei pysäytä keskustelua”

Karri Kokko
Politiikka 4.12.2007 08:29

Nato-ratkaisun pohdinta jatkuu seuraavan hallituksen aikana, avointa keskustelua tarvitaan, sanoo kansanedustaja Juha Korkeaoja.juha korkeaoja

Teksti Jarkko Vesikansa
Kuva Markus Pentikäinen
SK 48/2007

Eduskunnan turvallisuuspoliittista seurantaryhmää johtavan Juha Korkeaojan (kesk) mielestä presidentti Tarja Halosen tiukat Nato-kannat (SK 47/2007) eivät vaikuta rajoittavasti ryhmän työhön. SK:n laajassa haastattelussa presidentti korosti sotilaallisen liittoutumattomuuden etuja ja jarrutteli Nato-pyrkimyksiä.

”Presidentin puheenvuoro on tervetullut eikä se tarkoita, että keskustelu päättyisi tähän. Tuskin hän siihen myöskään pyrki. Haastattelu on keskeinen osa turvallisuuspoliittista keskustelua”, Korkeaoja sanoo.

Korkeaoja haluaa suunnata katseita lähivuosia kauemmaksi. Hän yhtyy Halosen peruslähtökohtaan, että ”ei ole mitään sellaista akuuttia syytä, jonka takia Suomen pitäisi muuttaa linjaa suhteessa Natoon”.

”Emme ole tässä ihan yksin, kun katsoo Euroopan karttaa. Natoon ovat viime vuosina liittyneet vain Varsovan liittoon aikanaan kuuluneet maat. Liittoutumattomien maiden ryhmässä ei ole tapahtunut muutoksia”, Korkeaoja toteaa.

Hän ei ole toistaiseksi lämmennyt Nato-jäsenyydelle, mutta korostaa viileän arvioinnin tarvetta. 2010-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan varauduttaessa sotilaallista liittoutumista pitää Korkeaojan mielestä arvioida tarkasti ja monelta kannalta.

”Pitää eritellä, mitä hyötyjä Suomelle on Naton ulkopuolella olemisesta, mutta myös, mitä hyötyjä olisi sotilaallisesta liittoutumisesta”, Korkeaoja linjaa.

Merkittävin Nato-jäsenyyttä puoltava argumentti voisi tulevien hallitusten aikana olla se, etteivät Suomen voimavarat riitä yksin maa-, meri- ja ilmavoimien täysimittaiseen varustamiseen, hän arvioi.

”Jo nyt pitää katsoa useamman hallituskauden ylitse”, Korkeaoja tähdentää. Nykyhallituksen hän korostaa sitoutuneen jo hallitusohjelmassa Naton ulkopuolella jatkamiseen.

Nato-selvitys julkiseksi

Eduskunnan seurantaryhmä valmistelee omaa turvallisuuspoliittista mietintöään tiiviissä yhteistyössä hallituksen asettaman virkamiestyöryhmän kanssa. Jälkimmäinen työstää ensi syksynä valmistuvaa turvallisuuspoliittista selontekoa, eduskunnan ryhmältä valmistuu mietintö jo keväällä.

Korkeaojan mukaan selonteon tärkeintä antia ovat linjaukset puolustusvoimien materiaalikysymyksistä, asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuudesta, kansainvälisen kriisinhallinnan ja oman maan puolustamisen suhteesta sekä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä. Kaikki nämä osaset luovat pohjaa seuraavien hallitusten aikana tehtäville puolustusratkaisuille.

Korkeaoja toivoo, että lähiaikoina valmistuva, ulkoministeriössä Antti Sierlan johdolla työstetty Nato-selvitys ”osoittaa myös tulokulmia, joita pitää arvioida tarkasti”. Hän kannattaa Nato-selvityksen julkaisemista.

Vaikka Korkeaoja korostaa armeijan materiaali- ja resurssikysymyksiä, hän myöntää, että Nato-jäsenyyteen liittyy myös paljon poliittista harkintaa. ”Samasta asiasta voidaan vetää erilaisia poliittisia johtopäätöksiä.”

Eduskunnan turvallisuuspoliittiseen seurantaryhmään kuuluvat Korkeaojan lisäksi Inkeri Kerola (kesk), Hanna-Leena Hemming (kok), Olli Nepponen (kok), Erkki Tuomioja (sd), Eero Heinäluoma (sd), Annika Lapintie (vas), Johanna Sumuvuori (vihr), Mikaela Nylander (r), Bjarne Kallis (kd) ja Timo Soini (ps).

Lue lisää ulkopoliittisia puheenvuoroja