Korhonen Lex Nokiasta: Painostusväitteet pitää tutkia

Karri Kokko
Politiikka 5.2.2009 11:15

Lex Nokiasta olisi hyvä saada ihmisoikeustuomioistuimen kanta, arvelee kansanedustaja Martti Korhonen.martti korhonen

Helsingin Sanomien mukaan Nokia on uhannut lähteä Suomesta, jos se ei saa oikeutta valvoa työntekijöidensä sähköpostiliikennettä. Pidättekö väitettä uskottavana, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas)?

”Minulle ei ole tullut sellaista viestiä, ei mitään sen suuntaistakaan, missään tämän lain käsittelyvaiheessa.”

Lex Nokiaksi kutsuttu sähköisen viestinnän tietosuojalaki on ollut eduskunnassa nimenomaan teidän johtamassanne valiokunnassa. Voisi kuvitella, että olisitte ensimmäisiä, joihin pyritään vaikuttamaan?

”Tällainenkin ajatus tulee mieleen. Toisaalta olen ollut kohtuullisen pitkään eduskunnassa, ja jos tuon suuntaista painostusta olisi, se tekisi minuun pelkästään negatiivisen vaikutuksen. En tiedä sitten, onko valittu jokin muu kohderyhmä. Ymmärsin Helsingin Sanomien jutun niin, että siinä erityisesti virkakunta koki tulleensa painostetuksi, ja viestiä olisi tullut nimenomaan järjestöjen suunnasta.”

Kuinka tärkeää on, että painostusväitteet tutkitaan tarkkaan?

”Totta kai se olisi tärkeää. Se mitä on nyt väitetty tapahtuneen on vakava teko demokratiaa ja vapaata päätöksentekoa vastaan eikä missään tapauksessa kuulu kansanvaltaan. Asiaa voi kuitenkin olla vaikea todentaa, kun on sana sanaa vastaan, ellei ole muuta näyttöä.”

Voidaanko tietosuojalakia mielestänne hyväksyä eduskunnassa ennen kuin selvitykset ovat valmistuneet?

”Mielellään vastaisin, että ei voi, mutta en jaksa oikein uskoa, että näin käy. Päätöksenteko menee omaa latuaan. Itse tulen esittämään, että laki hylätään. Se ei enää muutu siihen suuntaan, että voisin olla hyväksymässä sitä.”

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland on uhannut valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos eduskunta hyväksyy Lex Nokian. Olisiko hyvä, että laista saataisiin myös EIT:n kanta?

”Voisi olla hyvä, että päätös haettaisiin sieltä. Tässä mennään niin lähelle perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia. Valiokunnan enemmistökin itse asiassa myönsi, että laki tarjoaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Siinä liikutaan sellaisella alueella, jonka pitäisi olla selkeästi viranomaistoimintaa.”

Tarvitaanko poliittisten päättäjien lobbaukselle Suomessa selvemmät säännöt?

”Tähän asti lobbaus on ollut melko selkeää ja reilua, jos sellaista sanaa voi käyttää. Ylilyöntejä ei ole tapahtunut. Mutta tilanne alkaa mennä siihen suuntaan, että ne, joilla todella olisi tarvetta nostaa epäkohtia esille, eivät tee sitä ja jäävät jalkoihin. Toisaalta esimerkiksi lääketeollisuudella ja energiapolitiikassa on hyvin aktiivista toimintaa. Varmaan tässä olisi ainakin vakavan keskustelun paikka.”

Europarlamentissa on tuhansia akkreditoituja lobbareita. Sopisiko järjestelmä Suomeen?

”En ole suoraan sanoen miettinyt sitä. Näköjään ollaan kuitenkin menossa kohti aikaa, jolloin toimijoita on niin paljon, että heidät voisi olla hyvä akkreditoida samalla tavalla kuin toimittajat. Silloin ainakin tiedettäisiin, missä mennään.”

Teksti
Tuomo Lappalainen
SK 6/2009 (ilm. 6.2.2009)
Kuva
Petri Kaipiainen