Komissaari Olli Rehn: Laajentumista on turha syyttää talouskriisistä

Silja Lanas Cavada
Politiikka 9.5.2009 10:00

EU:n laajentuminen 2004 on komissaari Olli Rehnin mukaan ollut menestystarina – syvästä talouskriisistä huolimatta.

olli rehnEuroopan unionin itälaajentuminen viettää viisivuotissynttäreitään varsin oudoissa tunnelmissa.

EU:n historian suurin laajentuminen toi unionille kymmenen uutta jäsenvaltiota: Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron.

Vuonna 2007 mukaan liittyivät Bulgaria ja Romania. Unioni kasvoi kertapamauksella 100 miljoonalla kansalaisella.

”Tämä on ollut hyvin haastava prosessi sekä uusille jäsenvaltioille että Euroopan unionille, mutta lopulta menestystarina”,  laajentumiskomissaari Olli Rehn sanoo.

Laajentuminen on ollut Rehnin mukaan ennen kaikkea taloudellinen menestys. Se on nopeuttanut uusien jäsenmaiden talouskasvua ja parantanut työllisyyttä.

”Kauppa uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä kolminkertaistui vuosina 2001-2007, noin 175 miljardista eurosta lähes 500 miljardiin euroon. Uusien jäsenmaiden kesken kauppa viisinkertaistui”, Rehn antaa lukuja tueksi.

”Työllisyys kasvoi uusissa jäsenvaltioissa 1,5 prosenttia per vuosi ja vanhoissa prosentin verran.”

Tällä viikolla Euroopan komissio antoi tuoreen talousennusteensa, joka enteilee Euroopan unionin bkt:n laskevan tänä vuonna neljä prosenttia. Syvä talouskriisi on iskenyt pahiten juuri uusiin jäsenvaltioihin.

”Nyt tietenkin finanssikriisi on katkaissut myönteisen kehityksen, mutta se ei ole laajentumisen syy, vaan sen syyt löytyvät paremminkin Wall Streetiltä kuin Prahan tai Belgradin kaduilta”, Rehn korjaa.

”EU:n laajentumista ei nyt pidä tehdä syntipukkia.”

Kynnyksenä Lissabon

Silti ympärillä aistii selvää laajentumisväsymystä. Tuoreen Eurobarometrin mukaan useampi kuin joka kolmas eurooppalainen pitää itälaajentumista negatiivisena asiana.

Tulevat vuodet osoittavat Rehnin mukaan myös sen, miten kulttuurinen integraatio etenee uusissa jäsenvaltioissa. Se on selvästi vielä puolitiessään.

”Silti EU:n päätöksenteossa meillä ei ole sellaista umpikujaa, jota monet maalailivat vuoden 2004 laajentumisen alla. Unioni on kyennyt tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, ja sen toiminta on jatkunut pitkälle samankaltaisena kuin aiemminkin.”

Yksi ongelma jatkolaajentumisen tiellä on Lissabonin sopimus. Ennen sen ratifioimista EU ei ottane uusia jäsenvaltioita. Sopimus on vielä ratifioimatta Tšekeissä ja Puolassa.

Irlanti järjestää ratkaisevan kansanäänestyksensä asiasta lokakuussa.

Myös neuvottelut jonossa olevien jäsenmaiden kanssa ovat takkuilleet pahasti.

Eli tässä eletään jonkinlaista laajentumisen suvantovaihetta?

”Suvantoaikanakin kalat kutevat ja elävät, eli prosessi pidetään käynnissä”, Rehn toteaa. ”Kyse ei ole mistään ajankohdasta, vaikka 1.5.2004 onkin meille tärkeä päivä, vaan prosessista, jossa EU-jäsenyys ei tule kuin Manulle illallinen.”

Kutsua EU:n illallispöytään odottavat tällä hetkellä Kroatia, Makedonia, Montenegro, Turkki, Bosnia, Serbia – ja myös Islanti. Viime viikolla jäsenyyshakemuksensa jätti Albania.

Talouskriisi ei pelota

Syvästä talouskriisistä huolimatta Olli Rehn suhtautuu yllättävän toiveikkaasti EU:n jatkolaajentumiseen.

”Vastikään neuvosto teki päätöksen pyytää komissiolta maalausunto Montenegron jäsenhakemuksesta. Me olemme kalkkiviivoilla Kroatian ja Slovenian välisissä neuvotteluissa ratkaista rajakiista, mikä avaisi uudestaan Kroatian jäsenyysneuvottelut.”

Myös hankalaksi koetun Turkin kanssa tehdään Rehnin mukaan koko ajan työtä.

Islanti voi yllättää ja hurauttaa EU-jäseneksi Länsi-Balkanin maiden ohitse. Jos Länsi-Balkanin maat ovat kulkeneet puolet maratonista, Islannilla on edessä enää pari kilometriä, Rehn kuvaa.

”EU:n laajentumispolitiikka ei etene luotijunan lailla. Se ei ole Eurostar tai Pendolino vaan paremminkin normaali juna, välillä jopa ratikka tai lättähattu. Mutta tärkeintä on, että se pidetään raiteilla. Liike auttaa uudistamaan näitä yhteiskuntia”, Rehn sanoo.

Hän luottaa myös siihen, että Tšekki ratifioi Lissabonin sopimuksen. Jos näin ei käy, EU-maista ainakin Ranska ja Saksa ovat uhkailleet, että jonossa olevat jäsenvaltiot jäävät täysin ilman illallista.

Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva