Nyt loppuu kuiskailu

Katri Kulmunin johtaman keskustan aluepolitiikan ytimessä on maahanmuutto. Ulkomainen työvoima on ”hirveän tärkeää”.

aluepolitiikka
Teksti
Salla Vuorikoski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni on tyytyväinen.

Ylen lokakuun 16. päivänä julkaisemassa kyselyssä enemmistö vastaajista ilmoittaa haluavansa, että valtio jarruttaa kaupungistumista.

”Suomalaisten vahva ja vankkumaton enemmistö on sitä mieltä, että alueellinen tasa-arvo on erittäin tärkeä asia, josta pitää myös puhua”, Kulmuni sanoo.

Viime vuosikymmenen ajan aluepolitiikka on hänen mukaansa ollut ”kuiskailua”, ja keskustallakin on ollut siinä ”notkahdus”.

Kun Kulmuni kilpaili keskustan puheenjohtajuudesta, hän palasi teemaan yhä uudestaan. Hänen puheenjohtajuuteensa siis sisältyy lupaus aluepolitiikan noususta.

Made with Flourish

Aluepolitiikka kattaa määritelmällisesti kaiken poliittisen toiminnan, jolla on tarkoitus vaikuttaa eri alueiden, kuten kaupunkien, kuntien ja seutujen kehitykseen. Arkikielessä termi on kääntynyt tarkoittamaan keskustalaista politiikkaa, joka pyrkii hyödyttämään puolueen kannatusalueita ja patoamaan muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.

Kaupungistuminen jatkuu kiivaana. Kuluvan vuosikymmenen alusta saakka keskimäärin 75 ihmistä on joka päivä muuttanut asumaan suomalaisille kaupunkiseuduille. Samalla maaseutualueiden väestö on vähentynyt 30 hengellä joka ainoa päivä.

Myös ennakoitua rajummin laskeva syntyvyys vaikuttaa väestörakenteeseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan jo pian todellisuutta on Suomi, jossa vain Uudenmaan, Pirkanmaan ja Ahvenanmaan väkiluvut kasvavat. Sitten ovat ne lukuisat kunnat, joissa väen ennustetaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä jopa neljänneksellä tai enemmän. Sellaisia ovat esimerkiksi Lieksa (–31 %), Savonlinna (–24 %) tai Äänekoski (–23 %).

Uskooko Kulmunin keskusta, että palvelut esimerkiksi Kyyjärvellä (–25 %) voidaan säilyttää nykyisenkaltaisina, vaikka väki vähenee?

”En usko, että elämässä ikinä sellainen säilyttävä tilanne on stabiili. Aina on menty eteenpäin. Sähköiset yhteydet mahdollistavat aivan eri tavalla asioimisen, ja nettikauppa kasvaa hurjaa vauhtia”, Kulmuni sanoo.

Koko maassa pitää olla yhtä hyvä elää, sanoo keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Hän ei silti lupaa jarruttaa kaupungistumista.

Keskustelu kaupungistumisesta junnaa usein pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi -asetelmassa: väki pakkautuu etelään. Kyse on kuitenkin koko maasta. Reuna-alueet tyhjenevät ja ihmiset muuttavat keskuksiin.

”Keskusta haluaa, että ihmiset itse päättävät, missä he asuvat. Keskusta haluaa, että jokaiselle kotiseudulle on turvattu peruspalvelut, jotka myös perustuslaki meille suo.”

Tiivistettynä: väylien on oltava kunnossa, lasten on päästävä kouluun, ikäihmisten on saatava hoivaa ja yrittäjien on voitava yrittää missä tahansa. Käytännössä kunnat ovat joutuneet karsimaan palveluverkkoa ja matkat palveluiden pariin ovat pidentyneet.

”Toisaalta en minä epäile, ettei tekniikka auttaisi meitä siinä”, Kulmuni sanoo ja kuvaa, miten esimerkiksi koululaiset voivat opiskella saamen kieltä etänä Helsingissä.

Kulmuni myöntää, että kuntapäättäjät ovat ahtaalla valitessaan, mihin rahat riittävät.

”Olisi mukavaa tietysti aina laittaa rahaa kaikkiin hyviin asioihin, mutta yleensähän yhteiskunta ja elämä ovat rajallisia. Ei kaikkea voi tehdä. Työllisyyden hyvä vire on keskeinen.”

Kun Ylen kyselyssä enemmistö haluaa, että valtio jarruttaa kaupungistumista, aikooko keskusta vastata tähän toiveeseen?

”Eikö kysymyksen asettelu voi olla myös niin, että onko tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikkialla?”

 

Keskusta on vallassa nyt toista hallituskautta peräkkäin. Kulmuni nostaa tärkeimmäksi aluepolitiikan saavutukseksi Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikan.

”Monella perinteisesti korkean työttömyyden alueella kärsitään nyt työvoimapulasta.”

Yrittäjät valittavat pulaa joka puolella Suomea. Keskusta tarjoaa ratkaisuksi ulkomaista työvoimaa. Puolueen mukaan EU:n tai Eta-alueen ulkopuolelta tuleviin työntekijöihin kohdistuva saatavuusharkinta pitäisi poistaa asteittain.

”On hirveän tärkeää, että saadaan ulkomaista työvoimaa.”

Keskustan aluepolitiikan ytimessä on siis maahanmuuttopolitiikka. Vasemmistopuolueiden vastustuksen takia hallitus ei ole poistamassa saatavuusharkintaa, joskin siihen voidaan tehdä alueellisia joustoja.

Ei keskusta hallituksessa ihan yksin aluepolitiikasta puhu. Pääministeri Antti Rinne (sd) kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan syyskuussa 2019, että aluepolitiikka on ollut viime vuosina ”heikossa hapessa”. Hänen mukaansa on tehty päätöksiä, jotka ovat olleet vahingollisia alueiden ihmisille, yrityksille ja elinvoimalle.

Rinne viittasi opettajankoulutuksen siirtämiseen pois Savonlinnasta ja Kajaanista.

”On se suuri tragedia”, Kulmuni sanoo ja korostaa, että kyse on yliopistojen itse tekemistä päätöksistä.

”Meillä on erittäin suuressa kunniassa yliopistojen autonomia.”

Kulmuni iloitsee siitä, että Suomessa on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin keskustalainen korkeakouluministeri. Tehtävää hoitaa nyt savonlinnalainen Hanna Kosonen.

”Korkeakoulupolitiikka jos mikä on vahva aluepolitiikan väline”, Kulmuni sanoo.

Välineen käyttämiseen näyttää olevan valmiutta. Kulmuni sanoo haluavansa yliopistolakiin maininnan yliopistojen alueellisesta roolista samaan tapaan kuin ammattikorkeakoulujen osalta on kirjattu.

 

Yksi keskustalaisen aluepolitiikkapuheen tärkeistä nykytermeistä on seutukaupungit. Niillä tarkoitetaan maakuntien kakkos- tai kolmoskaupunkeja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyväskylän kupeessa sijaitseva Äänekoski tai Rovaniemeä pienempi Tornio.

Käytännössä seutukaupungit haluttaisiin saada mukaan pöytiin, joissa sovitaan isoista hankkeista ja jaetaan rahaa.

Tehokkaimpia aluepolitiikan työkaluja ovat EU:n rakennerahaston tuet. Näillä näkymin Suomi on saamassa tukea jaettavaksi yhteensä 1,8 miljardia euroa seuraavan rahoituskauden 2021–2027 aikana.

Nämä rahat ovat hyödyttäneet etenkin keskustan kannatusalueita: valtaosa on ohjattu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Pohjois- ja Itä-Suomeen. Länsi- ja Etelä-Suomen maakunnat esittivät kesällä vaatimuksen, että käytännöstä luovuttaisiin. Kritiikin mukaan kehityserot eivät enää keskity perinteisten suuralueiden väliin, vaan eroja ja haasteita on kaikkialla maakuntien keskusten ja muiden alueiden välillä.

Kulmuni vastaa vaatimuksiin lohdutuspalkinnolla. Isoihin EU-rahoihin ei puututa, koska Pohjois- ja Itä-Suomen asema ovat hänen mukaansa liittymissopimuksen peruslähtökohtia, jotka pysyvät ”maailman tappiin asti”. Sen sijaan kansallisista rahoista voidaan mahdollisesti jakaa ”yksöismiljoonia” näille alueille.

 

Aluepolitiikka tuo monelle mieleen alueellistamisen eli valtion organisaatioiden siirtämisen pääkaupunkiseudulta muualle maahan.

Puheenjohtajakampanjan aikana Kulmuni tiedotti asettaneensa selvityshenkilön pohtimaan ministeriönsä vastuulla olevien organisaatioiden ”alueellista läsnäoloa ja monipaikkaisuutta”. Selvittäjäksi tuli Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Pestiä epäiltiin pr-tempuksi. Kulmuni selittää, että kyse oli vain hallitusohjelman kirjauksen toteuttamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivat muun muassa Geologian tutkimuskeskus, Finnvera, Energiavirasto ja VTT. Kulmunin puheiden perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kokonaisten yksiköiden alueellistamisia olisi tiedossa.

Ei hän sitä poiskaan sulje. Selvitetään. Yksin ministeri ei kuitenkaan lähtisi muuttamaan omia organisaatioitaan, vaan painottaa kansallisen konsensuksen tärkeyttä.

”Tästä on aika murheelliset esimerkit olemassa”, hän sanoo ja viittaa lääkealaa valvovan Fimean Kuopion-muuttoon. Tehtyä päätöstä ei kunnioitettu, Kulmuni moittii.

Virastojen siirtelyn sijaan Kulmuni toistelee etätyön mahdollisuuksia, sitä että työntekijä voisi työskennellä haluamastaan paikasta käsin. Kulmuni kääntää katseensa muun muassa kansainvälistymis- ja rahoitusjärjestelyitä tarjoavaan Business Finlandiin.

”Yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä vastaavana ministerinä mietin, saavatko kaikki yritykset eri puolilla maata näitä palveluita.”

”Olen harmissani lihapullien puolesta, jos niitä ei sieltä [Unicafe] enää saa.”

Keskustalaiset ovat ehdottaneet myös harvaan asuttujen alueiden verotukea. Verotus olisi tällaisella alueella kevyempää kuin muualla. Kulmuni tukee ajatusta: kannattaa selvittää.

Hallituskumppaneiden kanssa asiasta ei ole keskusteltu. On myös helppo ennakoida, että tuessa on yhdenvertaisuuteen liittyviä perustuslaillisia haasteita. Hämärän peitossa on sekin, millainen hintalappu verotuella voisi olla.

”En osaa sanoa. Mietin ihan samaa tänä aamuna.”

Aluepoliitikolla riittää ratkottavaa. Yksi pulma on tyhjenevien alueiden asuntojen laskevat hinnat. Kauppa ei aina käy, vaikka talon antaisi ilmaiseksi. Remonttirahoitusta on vaikeaa saada. On ehdotettu valtion takaamia perusparannuslainoja.

Kulmuni ei vaikuta järin innostuneelta tämänkaltaisista keinoista, vaikka sopii niitäkin selvittää.

”Vahva yrittäjyys ja aluepolitiikka muiden asioiden kautta on se keskeinen asia.”

Maaseudulla pelätään elinkeinojen puolesta. Keskusta on edelleen vahvasti viljelijöiden puolue, ja ilmastokeskustelu luo painetta maataloudelle.

Keskustan poliitikot hermostuivat äskettäin, kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama ravintolayhtiö päätti lopettaa naudanlihan tarjoamisen. Kulmunikin epäilee, että kyse on vain ”mielikuvamarkkinoinnista”.

”Olen harmissani lihapullien puolesta, jos niitä ei sieltä enää saa”, hän sanoo.

Kulmuni korostaa, että tärkeintä on valinnanvapaus. Ja kotimaisuus.

”Ihminen itse päättää, mitä suuhunsa laittaa. Oli se sitten kotimaista härkistä, papua tai mitä tahansa.”