Kansakunnan isyystesti

Karri Kokko
Politiikka 22.2.2007 11:08

Millaisia johtajapersoonallisuuksia ovat pääministeriehdokkaat? Testi paljasti vallantahtoisen voimapoliitikon, sovittelevan kuuntelijan ja innokkaan ideatykin.

Kolmsuurinta puoluetta ovat asettaneet puheenjohtajansa pääministeriehdokkaiksi. Hallituksen ykkösmiehen paikkaa maalisvaaleissa tavoittelevat pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) ja oppositiojohtaja Jyrki Katainen (kok).

Johtamistaidon opisto (JTO) arvioi Suomen Kuvalehden toimeksiannosta pääministeritarjokkaiden johtamisominaisuuksia. Puoluejohtajien johtajaprofiilit laadittiin heidän kanssaan vuosien mittaan työskennelleiden henkilöiden tekemien arvioiden pohjalta.

”Kyseessä ei olmikään persoonallisuustesti, vaan tässä on arvioitu kolmen poliitikon toimintaa niissä tehtävissä, joita hovat hoitaneet. Arviointi perustuu pelkästään heitä
arvioineiden henkilöiden antamaan palautteeseen”, täsmentää JTO:n rehtori, filosofian tohtori Heikki Siltala.

Arviot Heinäluoman ja Kataisen johtajanominaisuuksista laadittiin alkuvuodesta 2007, Vanhasen profiili perustuu SK:n presidentinvaalien yhteydessä tekemään samanlaiseen selvitykseen.

Siltalan mukaan ei olvarmuutta, onko Vanhasen johtajaprofiili vajaassa puolessatoista vuodessa olennaisesti muuttunut.

”Koska arvioinnit on tehty osittain eri aikoina, en suositteltekemään pääministeriehdokkaiden profiilien välillä suoria vertailuja”, varoittaa Siltala, joka toimii johtajuuden dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Tahtopoliitikon kiire

Demarijohtaja Eero Heinäluoma saa lohtua kyselyn tuloksista. Pääministerigallupeissa hän on jatkuvasti hävinnyt Matti Vanhasellja toisinaan Jyrki Kataisellekin.

Heinäluomasta annetut arviot synnyttävät kuvan korkeaa moraalia noudattavasta, luotettavasta ja oikeudenmukaisesta johtajasta, joka uskaltaa toimia hyväksi toteamiensa asioiden puolesta.

Korostuneen vahva poliittinen tahto on hänellleimallista.

”Vahva tahto on luonnollisesti tyypillistä useimmillpuoluejohtajaksi kohonneillpoliitikoille”, Siltala huomauttaa.

Heinäluoma näyttää menestyvän melko mallikkaasti päätösten toimeenpanijana. Hän vaikuttaa kuitenkin hätäiseltä mieheltä, joka ei ehdi aina varmistaa, että päätösten toteuttamisellon varattu riittävästi aikaa. Sjohtaa joskus kiireen tuntuun.

Yksi arvioitsija luonnehtii entistä ammattiyhdistysjohtajaa ihmiseksi, jonka jaksamiskapasiteetti on poikkeuksellisen suuri.

”Onko hän niin jaksava ja pelkästään politiikallelävä ihminen, ettei kykenaina eläytymään muiden valmiuksiin ja aikatauluihin?” Siltala kysyy.

Heinäluoma huolehtii alaisistaan riittävän hyvin, mutta häneltä kaivataan silti hieman enemmän valmiutta ottaa alaisensa mukaan muutosten suunnitteluun.

”Delegointi ja alaisiin luottaminen vapauttavat puheenjohtaja-ministerin energiaa kaikkein tärkeimpiin asioihin”, Siltala sanoo. Hänestä johtajalla pitää olla aikaa myös tulevaisuuteen suuntautuviin ”sinisiin ajatuksiin”.

Heinäluoma suhtautuu toisten esittämiin mielipiteisiin ja ehdotuksiin joskus ennakkoluuloisesti. Hän saa silti kiitosta sosiaalisuudestaan, henkisestä joustavuudestaan ja kyvystään muuttaa käsityksiään ihmisistä näiden kehittyessä.

”Ei hän kovin itsepäiseltä johtajalta vaikuta”, Siltala tiivistää.

Päinvastoin kuin Vanhanen ja Katainen, Heinäluoma arvioi omat ominaisuutensa yleensä ulkopuolisten arvioitsijoiden antamia arvioita heikommiksi.

Arviointiin osallistuneet työtoverit luonnehtivat Heinäluomaa ”asiantuntevaksi”, ”tasa-arvoiseksi”, ”inhimillisiä asioita ymmärtäväksi”, ”alaisiaan puolustavaksi” ja ”huumorintajuiseksi”.

Uudistaja kaipaa apumiestä

Jyrki Katainen vaikuttaa uudistuksiin aidosti pyrkivältä konservatiivilta, jolla on kyky esittää luova näkökulma tuttuihin asioihin.

”Vahvalta eettiseltä perustalta toimiva nuorekas ja innovatiivinen, tuoreita näkemyksiä esittävä mies”, arvioi JTO:n rehtori Kataisen tulosliuskaa.

Dynaaminen ideoiden kehittäjä ei kuitenkaan oltoteuttajana vahvimmillaan. Hän ei ehkä lähdkehittämään toimintoja kovin aktiivisesti. Nuoren poliitikon epävarmuudensietokyvyssä, uskalluksessa ottaa henkilökohtaisia riskejä on toivomisen varaa.

”Eikö hänen itsevarmuutensa riitä toteuttamiseen?” Siltala kysyy.

Saattaa olla, että Katainen on johtajana parhaimmillaan silloin, kun hänellä on työparinaan ideoita täytäntöön paneva vahva käytännön taitaja. Siksi voikin olla kokoomuksen kannalta ikävää, että tomeran organisaattorin maineessa ollut puoluesihteeri Harri Jaskari joutui virolaisesta naisystävästään nousseen kohun takia jättämään paikkansa puoluejohdossa.

Kataisen tehtävänantoja sinänsä pidetään selkeinä ja ymmärrettävinä, mutta Heinäluoman tavoin myös kokoomuspomo odottaa valmiita tuloksia epärealistisen nopeasti. Mies ei varaa aina riittävästi aikaa toimenpiteiden toteuttamiseen.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan uskallus toimia hyväksi kokemiensa asioiden puolesta on hyvin korkea.

Alaiset kokevat Kataisen esimieheksi, jota on helppo lähestyä vaikeissakin asioissa. Hänen kykynsä kuunnella alaisten huolia ja auttaa ihmissuhdeongelmissa eivät kuitenkaan saa yhtä hyviä arvioita.

”Kannattaisi yrittää kuunnella. Pahimmillaan nnousevat lööppeihin”, Siltala huomauttaa Jaskarin tapaukseen viitaten.

Siltalan mukaan suomalaisjohtajien taidot alaisten ihmissuhdeongelmien ratkomisessa ovat yleisestikin melko huonot.

Kataisen valmius edistää alaistensa vaikutusmahdollisuuksia saa arvioitsijoilta kiitosta. Hänen koetaan myös olevan alaisiaan ja yhteistyökumppaneitaan innostava team leader. Miehen kyky valmentaa ja kouluttaa alaisiaan on silti hyvin heikko: ”Mutta kuuluuko sedes puoluejohtajan tai ministerin toimenkuvaan?” Siltala pehmittää.

Arvioitsijat käyttivät Kataisesta määreitä ”helposti lähestyttävä”, ”luotettava” ja ”eteenpäin katsova”.

Pääministeri pelkää epävarmuutta

Toista pääministerikauttaan hakevan Matti Vanhasen johtajaominaisuuksissa korostuu vahva asiakeskeisyys.

JTO:n rehtorin Heikki Siltalan mukaan narsismi näyttää puuttuvan kokonaan keskustajohtajan työroolista.

Pyrkimys yhteisymmärrykseen päätöksenteossa vaikuttaa olevan leimallista punamultahallituksen keulamiehelle. Häntä luonnehditaan myös aikaansaavaksi poliitikoksi, jollon tärkeää varmistua tehtyjen päätösten toteutuksesta.

Vanhasellsuitsutetaan tunnustusta sosiaalisesta joustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

”Hän näyttää huomioivan ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan”, arvioi Siltala viimpresidentinvaalien alla laadittua Vanhasen johtajaprofiilia.

Pääministerin poliittinen tahdonlujuus ei sen sijaan vaikuta huippukovalta.

Arvioitsijoiden näkemykset Vanhasen toimintatavoista hajosivat hämmästyttävän paljon. Hän sai monesta ominaisuudesta, arvioitsijasta riippuen, sekä kiitosta että moitteita.

”Suuri hajonta viittaa suosikkijärjestelmän olemassaoloon. Eikö hän ota kaikkia ihmisiä samalla tavalla mukaan toimintaan?” Siltala päättelee. Hovin ylläpito taas ei vaikuta järin oikeudenmukaiselta.

Vanhasella vaikuttaa olevan epärealistinen minäkuva. Hän arvioi useimmat ominaisuutensa yläkanttiin, paremmiksi kuin ulkopuoliset arvioitsijat.

Hän piti esimerkiksi epävarmuudensietokykyään ja rohkeuttaan puuttua epäkohtiin huippuhyvinä, kun muut näkivät ne keskinkertaisiksi. Juuri heikohko kyky sietää epävarmuutta luetaan pääministerin puutteeksi.

Vanhasta moitittiin myös kitsaaksi kiitosten ja tunnustusten antajaksi. Keskustajohtajalla lienemyös petrattavaa alaistensa ja yhteistyökumppaniensa innostamisessa. Hän ei olliioin omimmillaan auttaessaan alaisiaan näiden ihmissuhdeongel-mien ratkomisessa.

Vanhasen saamat ulkopuolisten arvioitsijoiden luonnehdinnat kuuluivat: ”maltillinen”, ”yhteistyöhaluinen”, ”asiakeskeinen”, ”ei teitsestään suurta numeroa”, ”varovainen”, ”ei visionääri, eikä innostaja, vaan keskittyy käsiteltävinä olevien asioiden hallinnointiin”, ”ei katso silmiin”, ”sulkeutuneen oloinen”.

Näin arviot tehtiin

Pääministeriehdokkaiden kanssa työskennelleitä henkilöitä pyydettiin arvioimaan näiden johtamiskäyttäytymistä.

Arviointipyynnöt palautti neljä Heinäluoman ja kolmKataisen joko entistä tai nykyistä työtoveria. Vanhasen ja Niinistön arviot perustuvat SK:n syksyllä 2005 tekemään, vastaavanlaiseen presidenttiehdokaskyselyyn. Vanhasen johtajantaitoja arvioi tuolloin neljä vastaajaa ja Niinistön kuusi.

JTO:n rehtorin Heikki Siltalan mukaan arvioitsijoiden määrät riittävät luotettavien profiilien rakentamiseen. JTO:n tekemät tuhannet johtajantaitojen arvioinnit ovat osoittaneet, ettei esimerkiksi 20 vastaajan arviointi poikkea 3-5 arvioitsijan tuottamasta profiilista.
Arvioitsijat määrittivät, kuinka hyvin 64 heillesitettyä väittämää kuvasivat arvioitavan toimintaa esimiesasemassa.

Pääministeriehdokkaat arvioivat myös itsjohtajantaitojaan. Vanhasen omat arviot ovat nekin syksyltä 2005.

Tietokoneajot on tehty JTO:ssa.

Eero Energinen

JTO:n kysely nostaa esiin energisen ja jaksavan Eero Heinäluoman. Tulos ei yllätä. Entinen ay-johtaja on kehittänyt jaksamiskykyään kymmenissä yön yli kestäneissä tuloneuvotteluissa.
Erittäin vahvatahtoiseksi osoittautuva demaripomo noudattaneparlamentaarisessa toiminnassaankin työmarkkinapöydissä oppimiaan menettelytapoja – valtaan pääsevain voimalla.

Heinäluomaa vaivaa monilljohtajilltyypillinen tauti, jatkuva epäluuloisuus. Hän on lääkinnyt tautia rakentamalla itselleen ylivertaisen kontaktiverkoston. Asiantuntemattomuudesta nykyinen valtiovarainministeri ei yleensä jää kiinni.

Hän ei tyytynyt ay-urallaankaan olemaan perillä ainoastaan SAK:n ja Sdp:n kuvioista. Mies oli aina informoitu myös keskustan, kokoomuksen ja vasemmistoliiton kulloisestakin tilanteesta.

Pyrkimys hallita koko pelikenttä selittänesitä, että arvioitsijat haluaisivat Heinäluoman panostavan hieman enemmän myös alaisiinsa, heidän kehittämiseensä.

Heinäluoman sosiaalisten taitojen saamat kehut eivät olperusteettomia. Demarien nykyjohtajan sosiaalisuus vielä korostuu, kun tätä tuleväkisinkin verrattua edeltäjäänsä Paavo Lipposeen.

Puheenjohtaja ei nauti puolueensa eduskuntaryhmässä jakamatonta suosiota. Monet pitkäaikaiset kansanedustajat kokevat joutuneensa parlamentaarisen karriäärin ulkopuolelta tulleen Heinäluoman ohittamaksi ja jopa jyräämäksi.

Pääministerinä Heinäluoma pyrkisi mitä ilmeisimmin pitämään kaikki langat käsissään.

Vahvuuksia
luotettava
energinen
luja ja päämäärätietoinen
tahdonvoimaa ja rohkeutta
uskallus toimia hyväksi toteamiensa asioiden puolesta

Puutteita
tulosten aikaansaaminen synnyttää kiireen tuntua
ei aina varmista, että toimenpiteillon varattu riittävästi aikaa
alaiset tulisi ottaa enemmän mukaan muutosten suunnitteluun
voisi edistää enemmän alaistensa vaikutusmahdollisuuksia
voisi tukea alaisiaan enemmän näiden ongelmissa

Varovainen sovittelija

Matti Vanhanen oli kesällä 2003 mies paikallaan. Sovinnollisuudella ja maltillisuudella oli kysyntää Anneli Jäätteenmäen hallituksen kohueron jälkeen. Arka tilanne vaati pääministeriä, joka kykeni johtamaan ilman että oikeastaan johtikaan. Varovainen sattumapääministeri palautti luottamuksen punamultapuolueiden välille.

Keskustaväki itsekään ei ollut aiemmin nähnyt Vanhasessa johtaja-ainesta. Vuonna 1980 keskustanuorten puheenjohtajaksi valittu mies hävisi sittemmin kaikki merkittävät henkilövaalit, kunnes nousi vaihtoehtojen puutteessa puoluejohtajaksi.

Asiantuntemuksesta pääministeri sai JTO-analyysissä krediittiä. SK:n ministeriarviossakin häntä luonnehdittiin työteliääksi ja tunnolliseksi asiaosaajaksi, mutta liian värittömäksi poliittiseksi johtajaksi (SK 5/2007).

Vanhanen ei ole vienyt puoluettaan kertaakaan vaalivoittoon. Yksityiselämässään ilmeisen värikkään poliitikon julkikuvan harmaus ei ole vedonnut äänestäjiin.

Keskustajohtaja on terävöittänyt hallituskauden mittaan sisäpoliittista profiiliaan. Vuoden 2005 budjettineuvotteluissa hän teki valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle tiettäväksi, ettei vastaanota tältä johtamistapaansa koskevia neuvoja.

Ulkopolitiikan johtamisessa hän väistyi presidentti Tarja Halosen ja ennen kaikkea ulkoministeri Erkki Tuomiojan tieltä tavalla, jota Paavo Lipponen tuskin olisi tehnyt. Brysselin kirjeenvaihtajat hämmästelivät, kun EU:n puheenjohtajamaan pääministeri tyytyi tiedotustilaisuuksissa lähinnä puheenvuorojen jakajan rooliin.

Vahva johtaja pitäisi huolen, ettei hänen suosikkinsa häviä puoluesihteerivaalia. Mikko Alkion viime kesän tappio Jarmo Korhoselle oli myös Vanhasen tappio. Toisaalta – hän salli demokratian ratkaista.

Vahvuuksia
pyrkimys yhteisymmärrykseen päätöksenteossa
oikeudenmukaisuus
tehtyjen päätösten toteutuksen varmistaminen
asiantuntevuus tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi
saa aikaan tuloksia

Puutteita
kiitosten ja tunnustusten jakoa voisi lisätä
tehostamisen varaa alaisten ja yhteistyökumppanien innostamisessa
voisi auttaa enemmän alaisten ihmissuhdeongelmien ratkaisemisessa
epävarmuudensietokyvyssä kohennettavaa
lisää rohkeutta puuttua epäkohtiin niiden korjaamiseksi

Touhukas partiopoika

Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen on lähtenyt uudistamaan puoluettaan ennakkoluulottomasti.
Presidentinvaaleissa kokoomus yritti laajentaa työn ja työ-väestön käsitettä. Vanha kypäräpappipuolue markkinoi ehdokastaan Sauli Niinistöä ”työväen presidenttinä”.

Osin presidentinvaalien keskustayhteistyön rohkaisemana on Kataisen kokoomus alkanut puhua porvarihallituksesta. Vapaaehtoinen kokoomus-keskusta -koalitio joskus tulevaisuudessa ei tunnu enää yhtä epätodennäköiseltä kuin pari vuotta sitten. Sekin on uutta suomalaisessa politiikassa.

Arvion mukaan toisen kauden kansanedustaja on alaisiaan ja yhteiskumppaneitaan innostava esimies, joka kuitenkin odottaa joskus tuloksia kohtuuttoman tiukalla aikataululla.
Katainen tuntuu olevan melkoinen ideageneraattori. Toteuttajana nuori savolainen ei kuitenkaan ole omimmillaan.

Hän tarvinnee rinnalleen käytännön toteuttajan, tarvittaessa likaisenkin työn tekijän. Yleispolitiikassa hänellä on sellainen eduskuntaryhmän puheenjohtajassa Jyri Häkämiehessä. Mutta menettikö Katainen yksityiselämän vaikeuksiin kompastuneessa ex-puoluesihteerissä Harri Jaskarissa tärkeän kenttätyön organisaattorin?

Katainen horjahteli tapaus Jaskarin hoidossa. Hän ei aluksi sulkenut pois mahdollisuutta, että tämä voisi syyttömäksi todettuna palata puoluesihteeriksi. Myöhemmin hän totesi, ettei Jaskarilla ollut ”julkisen kohun takia” paluuta tehtäväänsä.

Entä oliko puheenjohtajan päättämättömyydellä osuutta siinä, että Niinistö jahkaili pitkään ennen kuin asettui ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa?

Kataisen kokoomus on käynyt kahdet voitolliset sekä yhdet ”kunniakkaan tappion” vaalit. 35-vuotiaan puoluejohtajan todelliset kyvyt ovat silti vielä testaamatta.

Vahvuuksia
uskallus toimia hyväksi toteamiensa asioiden puolesta
helppo lähestyttävyys vaikeidenkin asioiden ollessa kyseessä
kyky esittää tuttuihin asioihin luova näkökulma
innostaa alaisiaan ja yhteistyökumppaneitaan
suhtautuu ennakkoluulottomasti toisten esittämiin ehdotuksiin ja mielipiteisiin

Puutteita
ei valmenna tai kouluta alaisiaan
tulosten aikaansaaminen synnyttää kiireen tuntua
voisi edistää enemmän alaistensa työn mielekkyyttä
ei aina varmista, että toimenpiteille on varattu riittävästi aikaa
tehostamisen varaa alaisten ihmissuhdeongelmien ratkaisemisen avustamisessa

Entä Niinistö?

Kokoomuksen vastustajat ovat vähätelleet Jyrki Kataisen uskottavuutta pääministerikandidaattina Sauli Niinistön asetuttua eduskuntavaaliehdokkaaksi. He ovat pyrkineet leimaamaan Niinistön kokoomuksen todelliseksi johtajaksi. Jotkut kokoomuslaisetkin näkisivät pääministeriehdokkaanaan mielellään presidentinvaalien kakkosen nuoren puheenjohtajan sijasta.

JTO teki SK:n toimeksiannosta presidentinvaalien alla myös Niinistön johtajuusarvion. Hänen ansioikseen luettiin tuolloin hyvä toimeenpanokyky. Entistä pitkäaikaista kokoomusjohtajaa ja valtiovarainministeriä pidettiin myös vastuuta ottavana, päämäärätietoisena, menestyneenä johtajana.

Niinistökin vaatii profiilinsa mukaan alaisiltaan malttamattomasti nopeita tuloksia. Hänen muina miinusmerkkisinä taipumuksinaan nähtiin heikko valmius alaisten valmentamiseen sekä haluttomuus muuttaa toimintatapaansa, vaikka huomaisikin olleensa väärässä.

Teksti Matti Simula
SK 6/2007

Takaisin

Keskustelu