Kanerva: ”Liittoutumattomuus historiaa”

Karri Kokko
Politiikka 21.9.2007 11:27

Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) arvioi, että ”ero sotilaallisen liittoutumisen ja liittoutumattomuuden välillä ohenee kaiken aikaa”. Hänen mukaansa kehitys liittyy EU:n ja sotilasliitto Naton suhteiden tiivistymiseen.

Teksti Jarkko Vesikansa
SK 23/2007

Kanervan mukaan Suomen tulevat ratkaisut kytkeytyvät siihen, miten tiiviiksi EU:n ja Naton kumppanuus kehittyy. Tiivistymistä saattaa edesauttaa muun muassa transatlantistina tunnetun Nicolas Sarkozyn nousu Ranskan presidentiksi.

Kanervan mielestä kehitystä pitää seurata rauhallisesti, mutta hän myöntää, että ”näkymät EU-Nato-yhteistyössä eivät ole ainakaan huonommat”.

Kanerva muistuttaa, että Suomi haluaa vaikuttaa jatkossakin EU:n ytimessä.

”Hallitusohjelmassa määritellään EU:n ydin niin, että silloin vaikutetaan EU:n tulevaisuuteen ja sen kehittymiseen.”

Ulkoministerin voi tulkita tarkoittavan, että jos EU-Nato-linkki on jatkossa nykyistä tiiviimpi, on Suomi käytännössä nykyistä lähempänä Natoa.

Nato-selvitys keskeinen

Yhdysvalloissa varmasti kysellään, mitä merkitsee Suomen hallitusohjelman muotoilu, ettei Suomi ole enää liittoutumaton maa. Miten aiotte selvittää tätä matkallenne?

”Jos Suomi on EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aktiivinen kannattaja eikä meillä ole siihen varaumia, on väärin sanoa Suomea sotilaallisesti liittoutumattomaksi valtioksi. Se on historiaa, ja se on reilusti kerrottava. Vaikka emme ole sotilasliiton jäseniä, olemme siviili- ja sotilaskriisinhallinnan sekä Naton rauhankumppanuuden kautta turvallisuuden tuottaja ja kumppanimaa, joka tarjoaa panoksen kansainvälisen turvallisuuden edistämiseen.”

Yhdysvalloissa voidaan tiedustella, liittyykö uuteen muotoiluun myönteisempi asenne Nato-jäsenyyteen.

”Nato-jäsenyyden osalta voi viitata hallitusohjelman kohtaan, jossa todetaan, että hallitus tekee turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka yhteydessä selvitetään sotilaallisen liittoutumisen edut ja haitat. Olennainen on myös sivulause, jossa sanotaan, että selvityksen perusteella tehdään myös johtopäätökset. Tämä merkitsee johtopäätösten avoimuutta. Tämä on merkittävämpi muotoilu kuin toteamus, että Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä.”

Miten suuri merkitys selvityksellä on?

”Jos selvityksen lopputulos on jo laitettu kansiin ja kirjoihin ja sanotaan, että Nato-jäsenyyttäkin on mahdollista hakea, ei kaikki hallitusohjelmassa olisi totta, jos jossain olisi päätetty, että kaikki ovet pidetään suljettuina.”

Miten merkittävää Nato-ratkaisua ajatellen on, mitä käy EU:n perustuslailliselle sopimukselle ja sen turvatakuille?

”On hyvin olennainen seikka, tuleeko EU:n perustuslaillinen sopimus voimaan ja sitä kautta turvatakuut. Suomi on jo sitoutunut siihen hyväksymällä perustuslakiluonnoksen eduskunnassa.”

Ohjuspuolustuskiista leimuaa Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. Onko Suomella kantaa kiistaan?

”Olemme seuranneet asiaa intensiivisesti. Tällä viikolla olemme tarkkailleet, millainen on ollut G8-kokouksen ilmapiiri tämän asian ympärillä. Tämän valossa yritetään arvioida, kuinka paljon on tosi kyseessä, kuinka paljon on kyse retoriikasta. Kotimarkkinakäyttöön tehtyjä kannanottoja ei pidä käsittää ohittamattomiksi realiteeteiksi.”

Ymmärtääkö Suomi Yhdysvaltain pyrkimyksiä ohjuspuolustuksen rakentamisessa myös Eurooppaan?

”Keskustelun luonne puolin ja toisin on meille aika selvä. Se miten kumpikin puoli kannanottoja perustelee. Meillä on hyvin tiedossa Yhdysvaltain argumentit ja motiivit.”

Presidenttifoorumissa sanoitte, että ”Suomen tulee harkita kokonaispanoksen lisäämistä Afganistanin vakauttamiseen”. Onko Suomi valmistautumassa lisäpanostuksiin?

”Meillä ei ole tällä haavaa muuta vastausta kuin että olemme valmistautumassa siviilikriisinhallinnan puolella panoksemme lisäämiseen Afganistanissa. Sen ei tarvitse jäädä siihen. Pitäisin tärkeänä, että Suomi antaa vahvan panoksen – ehkä vahvistuvankin panoksen – tähän kriisipesäkkeeseen. Se on tärkeää kansainvälisen vastuunkannon näkökulmasta.”