Kanava: Suomalainen äänestää ennen kaikkea velvollisuudentunnosta – Nousisiko äänestysprosentti jakamalla pullaa tai pinssejä?

Jos aluevaalien äänestysprosentti jää alle 50:n, miten soveltuu edustukselliseen demokratiaamme se, että valtuuston kokoonpano perustuu vähemmistön poliittisiin käsityksiin?
Politiikka 4.1.2022 10:51
Lauri Tarasti
Vaaliuurna vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Vaaliuurna vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. © Emmi Korhonen / Lehtikuva

Jos äänestysvilkkaus jää kunta- tai hyvinvointialuevaaleissa alle 50 prosentin, miten soveltuu edustukselliseen demokratiaamme se, että kunnan tai hyvinvointialueen valtuuston kokoonpano perustuu vähemmistön poliittisiin käsityksiin, kysyy Lauri Tarasti Kanava-lehden numerossa 8/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.

 

Ruotsin valtiopäivävaaleissa syksyllä 2018 äänestysvilkkaus nousi peräti 87,1 prosenttiin. Edellisissä eli vuoden 2014 vaaleissakin se oli korkea 85,5 prosenttia.

Tanskan folketingetin vaaleissa 2019 äänestysprosentti oli 84,5. Myös Suomessa päästiin yli 80 prosentin äänestysvilkkauteen vuosien 1962–1983 välisenä aikana neljissä eduskuntavaaleissa, korkeimpana 84,1 prosenttiin vuonna 1962.

Vuodesta 1991 alkaen äänestysvilkkaus on eduskuntavaaleissa laskenut kuitenkin meillä 70 prosentin tuntumaan. Viime eduskuntavaaleissa 2019 Suomessa asuvista Suomen kansalaisista äänesti 72,1 prosenttia, vuoden 2015 vaaleissa 70,1 prosenttia ja niitä edeltäneissä vuoden 2011 vaaleissa 69,7 prosenttia.