Kanava: Moni kannattaa vihreiden arvoja, mutta äänestää toista puoluetta: miten paljon vihreille on tilaa 2000-luvun puoluekartalla?

Onko vihreille käymässä kuin liberaalipuolueille: muut ovat omaksuneet ideologian perusperiaatteet niin kattavasti, että oma elintila hupenee, pohtii erikoistutkija Jenni Karimäki.
Politiikka 29.1.2021 10:31
Jenni Karimäki
Vihreiden väistyvää ja tulevaa puoluejohtoa kesän 2019 puoluekokouksessa Porissa.
Vihreiden väistyvää ja tulevaa puoluejohtoa kesän 2019 puoluekokouksessa Porissa. © Roni Rekomaa / Lehtikuva

Onko vihreille käymässä kuin Suomen aiemmille liberaalipuolueille: muut ovat omaksuneet ideologian perusperiaatteet niin kattavasti, että oma elintila hupenee, pohtii erikoistutkija, pohtii erikoistutkija  Jenni Karimäki Kanava-lehden numerossa 1/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.

 

Alun perin Saksan vihreisiin liitettiin sanonta ”ei oikealla, ei vasemmalla, vaan edellä”. Myöhemmin se on laajennettu luonnehtimaan koko vihreää puolueperhettä. Myös Suomen vihreät ovat pitäneet kiinni tästä totutusta poikkeavasta tavasta asemoitua suhteessa muihin puolueisiin.

Liikelähtöisyyteen ja heterogeenisiin juurin pohjautuva vihreä omakuva on aina karsastanut lokerointia perinteiselle talouspoliittiselle jakolinjalle. Moniääninen ja suvaitseva luonnon, ihmisen ja talouden tasapainoa tavoitteleva eetos on aina ollut ensisijainen suhteessa muihin määrittelyihin. Ajatus on, että asiat ratkaisevat, ei sijoittuminen muiden luomalle asteikolle.