Kamppailu Niinistön seuraajasta on täysin auki, mutta yksi lainalaisuus on toistunut vaaleista toiseen

Uutisanalyysi: Presidenttikisa alkaa vasta eduskuntavaalien jälkeen. Mielipidemittausten tämänhetkinen suosikki Pekka Haavisto joutuu puntariin 2023, kun ehdokkaat selviävät.
Politiikka 14.2.2020 11:44
Tasavallan presidentin virka-asunto saa uuden isännän tai emännän vuonna 2024. © Tor Wennström/Lehtikuva

Ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr) on selvä etumatka muihin mahdollisiin presidenttiehdokkaisiin myös Suomen Kuvalehden tuoreessa kyselyssä.

Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti voivansa harkita Haaviston äänestämistä presidentiksi. Toiseksi tuli keskustan Olli Rehn (35 %).

Haaviston ykkössija ei tarkoita sitä, että hänestä tulisi 2024 kolmannella yrittämällä tasavallan presidentti. Haaviston suuri vaara on liian aikainen lähtö ja vauhdin hyytyminen ennen loppusuoraa. Hän ei ole myöskään itse vielä kertonut, haluaako ehdolle vaaleissa.

Presidentinvaaleihin on lähes neljä vuotta. Se on pitkä aika puolueille, joiden tähtäys on kunta- ja eduskuntavaaleissa.

Ennen presidentti Sauli Niinistön seuraajaa kansa valitsee ensi vuonna kuntiin valtuustot ja seuraavan eduskunnan vuonna 2023. Menestys eduskuntavaaleissa vahvistaa oman ehdokkaan mahdollisuuksia presidentinvaaleissa.

Jos puolue saa eduskuntavaaleissa selkäänsä, monen Mäntyniemestä haaveilevan into hiipuu välittömästi. Silloin ehdokasta joudutaan hakemaan keräilyeristä. Näin kävi sosiaalidemokraateille 2018 ja keskustalle 2012, kun ne nostivat ehdolle Tuula Haataisen (sd) ja Paavo Väyrysen (kesk).

Suoran vaalin aikana yksi lainalaisuus on pitänyt joka kerta. Presidentti on aina valittu suuresta puolueesta. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vaalin on  voittanut suurimmaan eduskuntapuolueen ehdokas silloin, kun toimikautensa päättävä presidentti ei ole ollut ehdokkaana.

Jos historia toistaisi itseään, seuraavaksi presidentiksi valittaisiin 2023 eduskuntavaalien suurimman ryhmän ehdokas. Tällä hetkellä kannatusmittausten kärjessä taistelevat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset ja kokoomus.

 

Nykyisen eduskunnan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien asetelmat ovat täysin auki. Mikäli Sdp menestyy eduskuntavaaleissa, ehdokas voi löytyä kolmikosta Eero Heinäluoma, Jutta Urpilainen, Sanna Marin.

Vaalien ajankohtakin olisi sopiva. Heinäluoman kausi Euroopan parlamentissa ja Urpilaisen pesti komissaarina päättyvät kesällä 2024. Marinin hallituksen työ loppuu viimeistään vaalien jälkeen 2023.

Perussuomalaisten peli on selvä. Puoluejohtaja Jussi Halla-aho pääsee halutessaan ehdolle.

Kokoomuksen kannattama ehdokas on kolmessa viimeisimmässä vaalissa ollut ratkaisukierroksella. Puolueella on takataskussaan kaksi entistä pääministeriä: Jyrki Katainen ja Alexander Stubb. Kolmas vahva henkilö on Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, jonka tehtävä on katkolla ensi vuoden kuntavaaleissa.

Keskustan puheenjohtajalle Katri Kulmunille presidentinvaali on vain pelastusrengas. Keskustassa toivotaan, että pääjohtaja Olli Rehnin ja entisen pääministerin Esko Ahon mahdollinen esivaali lisäisi puolueen näkyvyyttä ja vaikuttaisi myönteisesti keskustan suosioon.

 

Edellisistä presidentinvaaleista löytyy esimerkkejä, kuinka suosio sulaa, kun viivalle tulee lisää kilpailijoita.

Ennen 1994 vaaleja keskustalainen Eeva Kuuskoski oli kannatusmittausten kärjessä, mutta varsinaisessa vaalissa hän sai vain 2,6 prosenttia äänistä.

Vuonna 2000 puhemies Riitta Uosukainen (kok) jäi ensimmäisessä äänestyksessä 12,8 prosenttiin, vaikka oli menestynyt gallupeissa huomattavasti paremmin.

Presidentinvaalien aikaan Haavisto on jo 65-vuotias. Se ei ole aivan toivoton ikä. Niinistö aloitti 63-vuotiaana. Tarja Halonen oli 57-vuotias, kun hänet valittiin presidentiksi.

Haaviston kanssa 60–70-vuotiaiden joukkoon vuonna 2024 sijoittuvat Aho, Heinäluoma ja Rehn. Ikäryhmään 50-60-vuotiaat kuuluvat silloin Katainen, Stubb, Vapaavuori ja Halla-aho. Marin täyttää vaalivuonna 39 ja Urpilainen 49 vuotta.