Ahtaassa raossa

Perustuslaki ja pääministerit ovat vieneet presidentiltä tilaa ulkopolitiikassa. Sauli Niinistö on etsinyt sitä taloudesta ja EU:sta.

Politiikka 04.02.2021 11:02
teksti tuomo lappalainen ja heikki vento
Presidentti Sauli Niinistö kätteli tuoretta pääministeriä Sanna Marinia Presidentinlinnassa 10. joulukuuta 2019.
Presidentti Sauli Niinistö kätteli tuoretta pääministeriä Sanna Marinia Presidentinlinnassa 10. joulukuuta 2019. © ANTTI YRJONEN/NURPHOTO/LK

Sauli Niinistön yhdeksän vuotta kestänyt presidenttikausi on ollut toistuvaa reviirikamppailua hallituksen kanssa. Pääministerit ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta olleet EU-Suomen kasvatteja.

He ovat tottuneet siihen, että pääministeri on johtava poliitikko, jolla on oikeus ja velvollisuus tarvittaessa ottaa kantaa. Hän voi sanoa mielipiteensä myös asioissa, joissa pääministerillä ei ole toimivaltaa.

Niinistöllä on vahva valtakirja kansalta. Hän on suosituin suoralla vaalilla valittu presidentti. Lähimmäs pääsi Mauno Koivisto 1988. Niinistö sai 2018 ensimmäisessä äänestyksessä 62,6 prosenttia äänistä. Koivisto jäi 48,9 prosenttiin.

Valintansa jälkeen 2012 Niinistö sai huomenlahjaksi muutoksen perustuslakiin. Siinä presidentiltä riisuttiin entistä selvemmin mahdollisuudet osallistua Euroopan unionia koskevaan päätöksentekoon. Presidentti johtaa yhä ulkopolitiikkaa, mutta sitäkin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Sisältö