Julkisalat valmiina vääntöön

Vientialojen sopimukset olivat palkkakierroksen helppo pala.

POLITIIKKA 05.01.2018 06:00
Heikki Vento

Teknologiateollisuuden Eeva-Liisa Inkeroinen ja Teollisuusliiton Riku Aalto kertoivat 30.10. palkkakierroksen päänavauksesta. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Ensi viikolla alkaa liittokohtaisen tulokierroksen suurin testi, kun julkisen sektorin ja kaupan alan neuvottelut jatkuvat. Tammikuun loppuun mennessä pitäisi sopia yli miljoonan palkansaajan työehdoista.

Syksyllä alkaneiden neuvotteluiden helpoin osa on takana. Vientialat eli metsä- ja teknologiateollisuus puristivat yhteisymmärryksen nopeasti. Sopimusten tärkeimmät osat ovat yhteensä 3,2 prosentin palkankorotukset kahden vuoden aikana ja paikallisen sopimisen lisääminen.

”Ruotsin malli on tehnyt naisvaltaisista aloista matalapalkka-aloja.”

Palkkakierroksen pohjaksi järjestöt yrittivät soveltaa Ruotsin mallia, jossa vientialojen sopimukset olisivat määritelleet palkankorotusten tason. Hanke kariutui, mutta työnantajaleirissä vientiliittojen sopimuksia pidetään rajana, jonka yli muilla aloilla ei voi mennä.

Erityisesti noin puolen miljoonan työntekijän julkisen sektorin neuvotteluista povataan hankalia. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen (sd) mielestä vientiliittojen sopimus ei sido muita.

”Mistään Suomen mallista ei ole kuitenkaan sovittu, eikä tuon prosentin varaan voi rakentaa. Ruotsin malli ei ole hyvä malli. Se on tehnyt naisvaltaisista aloista matalapalkka-aloja”, Niemi-Laine sanoo.

Vientiliittojen 3,2 prosentin korotus varmistanee, että alan työntekijöiden ostovoima ei ainakaan pienene. Niemi-Laineelle tämä on kuitenkin ponnahduslauta. ”Sitä ei ole sovittu yhteisesti. 3,2 prosenttia eli 1,6 prosenttia vuodessa olisi minimi.”

Julkisen sektorin palkkakehitys on viime aikoina jäänyt jälkeen yksityisten alojen palkoista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat viime vuoden heinä–syyskuussa keskimäärin 0,2 prosenttia vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla ansiot kohosivat 0,6 prosenttia, mutta julkisella sektorilla ne laskivat noin prosentin.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ei sano mitään ehdotonta, josta voisi tulla vaikeuksia neuvotteluissa. Viennin sopimusta ei hänenkään mielestään voi sellaisenaan kopioida julkiselle sektorille.

”En halua sitä arvioida. Pidän sitä kustannustasoltaan kuitenkin kuntien kannalta kalliina ratkaisuna, joka on tehty vientiteollisuuteen”, Jalonen sanoo.

Niemi-Laine ja Jalonen ovat samaa mieltä julkisen sektorin palkkaneuvotteluiden suurimmista vaikeuksista, joiden taustalla on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 2016 tekemä kilpailukykysopimus. Kikyssä palkansaajat suostuivat siihen, että julkisen sektorin lomarahoja leikataan määräajaksi.

 

Lomarahoja on sovittu leikattavaksi kolmessa vuodessa noin 900 miljoonaa euroa. Palkansaajat vaativat leikkauksien korvaamista. JHL:n lisäksi rintamassa on muitakin suuria ammattiliittoja: opettajien OAJ ja hoiva-alan Tehy ja Super.

Hallituksen sote-suunnitelmat vaikuttavat neuvotteluihin. Tehyn ja Superin mielestä hoitoala tarvitsee soten vuoksi omat sopimuksensa, joissa olisi helpompi sopia alan työehdoista.

Lomarahat ovat myös poliittinen asia, vaikka niiden leikkauksesta päättivät järjestöt. Oppositio on vaatinut hallitusta korvaamaan kikyn säästöt julkisen sektorin työntekijöille.

Paine lomarahojen korvaamiseen saattaa kasvaa, koska syksyllä on tarkoitus pitää maakuntavaalit. Hallituksen työkalu olisi esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi. Se julkistetaan kesällä pari kuukautta ennen maakuntavaaleja. 

Kiky jakoi kahtia

Vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus jakoi työntekijät kahteen leiriin: julkiseen ja yksityiseen sektoriin.

Kuntien, valtion ja muiden julkisyhteisöjen työntekijöiden lomarahoista leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Kaikkien työaikaa sovittiin lisättäväksi 24 tuntia ilman palkankorotuksia.

Työttömyysvakuutusmaksun rasitusta siirrettiin työnantajilta työntekijöille.

Sopimuksen tekivät järjestöt, mutta samalla hallitus luopui pakkolaeista ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksista ja lupasi tehdä hallitusohjelmassa sovitut veronkevennykset. 

Sisältö