Huoltovarmuus­keskuksen riippumattomasta maskiselvityksestä katosi lause "painostuksesta” päivää ennen raportin valmistumista

Vastuuministeri Tuula Haatainen kertoo, ettei tiedä, mihin painostamisväite liittyy. Useat ministerit ovat olleet yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen kaoottisen tilanteen keskellä.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun suojainkauppojen ongelmat paljastuivat huhtikuussa, Huoltovarmuuskeskuksen hallitus tilasi konsulttiyhtiö KPMG:ltä selvityksen hankinnoista.

Selvitys julkaistiin 14. huhtikuuta sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskuksen hallitus oli käsitellyt asiaa.

Edelliselle päivälle eli 13. huhtikuuta päivätyssä luonnoksessa oli vielä mukana maininta Huoltovarmuuskeskuksen työntekijöiden kokemasta painostuksesta. SK:n hallussa olevassa luonnoksessa lukee näin:

“Huoltovarmuuskeskuksen useat henkilöt esittivät tämän selvityksen yhteydessä huomionsa valtionhallinnon useiden muiden tahojen kuin hankintapyyntöjä esittäneen sosiaali- ja terveysministeriön painostuksesta koskien suojainvaatehankintojen toimeenpanoa.”

Lopullisessa versiossa mainintaa ei enää ole. Mitä sille tapahtui?

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajan Ilona Lundströmin mukaan hallitus ei ole pyytänyt raportin laatijaa poistamaan raporttiluonnoksesta mitään. Sen sijaan on hallitus on hänen mukaansa saattanut esittää korjauspyyntöjä, jos luonnoksessa on ollut asiavirheitä, Lundström kertoo.

Hänen mukaansa hallitus halusi, että kaikki asiat voidaan vahvistaa kirjallisesti.

“Se mihin pyysimme kiinnittämään kokonaisuudessa huomiota ja mikä oli lähtökohtainen tehtävänanto, oli se että kaikki havainnot, joita he tekevät, ovat sellaisia, että niiden olemassaolo pystytään todentamaan eli tueksi löytyy kirjallista materiaalia.”

Lundström korostaa, että KPMG:lle annetussa toimeksiannossa pyydettiin selvittämään suojainhankintoihin liittyviä kauppatoimia. Lundströmin mukaan selvityksen sisällöstä vastaa sen laatija, ei Huoltovarmuuskeskuksen hallitus.

“Toimeksisaanut KPMG on ollut tietoinen siitä, että he riippumattomasti raportoivat ne havainnot, jotka katsovat tarpeelliseksi.”

 

KPMG:n advisory partner Harri Leppiniemi kommentoi asiaa sähköpostitse. Hänen mukaansa raportista on tehty eri vaiheissa luonnosversioita, joissa on esitetty vielä keskeneräisiä ja lisäselvityksiä vaativia kohtia.

Niistä yksi on viimeisessä versiossa mukana ollut lause, jossa viitataan työntekijöiden kertomaan painostukseen.

“Tähän ei saatu selvityksen aikana dokumentoitua asiakirjanäyttöä tai muuta riittävän yksityiskohtaista tietoa, jolloin emme katsoneet riittävän näytön puuttuessa perustelluksi ottaa asiaa raporttiin mukaan.”

 

Hallituksen puheenjohtaja Lundström sanoo, ettei hän tiedä, mitä painostusväitteellä on tarkoitettu.

“En ole ollut tekemässä raporttia enkä haastatteluja, enkä voi valitettavasti kommentoida keskusteluja, joita taustalla on ollut sen takia, koska en ole niistä tietoinen. Siksi minun on hyvin vaikea ottaa mihinkään tämän tyyppisiin asioihin kantaa.”

Lundströmin mukaan jo poikkeusolot sellaisenaan ovat synnyttäneet painetta onnistua hankinnoissa.

“Kyseiseen aihepiiriin ylipäänsä kaikilta tahoilta, mukaan lukien median, on kohdistunut poikkeuksellinen mielenkiinto.”

Huoltovarmuuskeskus sai julkaistun KPMG-raportin mukaan yhden viikon aikana noin 3 000 yhteydenottoa.

Moni on halunnut auttaa. Esimerkiksi kansanedustaja Juha Sipilä (kesk) kertoi eduskunnassa 26. maaliskuuta olleensa yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen, koska halusi keskustella hengityskoneiden hankkimisen tarpeellisuudesta.

 

Suojainten tilauspyynnöt Huoltovarmuuskeskukselle on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriö. Hallinnossa Huoltovarmuuskeskus kuuluu kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Vastuuministeri on työministeri Tuula Haatainen (sd).

Hän kertoo nähneensä raportin luonnoksen ja maininnan painostuksesta ennen kuin selvitys julkaistiin. Haataisen mukaan hän ei ole puuttunut sisällön yksityiskohtiin. Raportti on KPMG:n ja Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen välinen, ministeri korostaa.

“Luonnosversioita on ollut, ja olen ne nähnyt. Ainoa ohje Huoltovarmuuskeskuksen hallitukselle on ollut, että kaikki kohdat tehdään huolella ja avoimuuden periaatteella. Se on ollut ainoa viesti, joka sinne minulta on annettu.”

”Raportin tekeminen on ollut HVK:n hallituksen ja KPMG:n välinen asia. Ainoa viestini on ollut se, että avoimesti kaikki ilmaistaan.”

 

Haatainen sanoo, ettei tiedä, mitä painostuksella tarkoitettiin, eikä ministeri ole ryhtynyt tarkemmin selvittämään asiaa.

Raporttiluonnoksessa painostuksen kerrotaan tulleen valtionhallinnon suunnalta. SK:lle on kerrottu, että kirjaus viittaisi muun muassa ministereihin.

Haatainen sanoo pitävänsä luonnollisena sitä, jos esimerkiksi ministerikollegat ovat pitäneet itse suoraan yhteyttä Huoltovarmuuskeskukseen.

“Millaisia ne yhteydenotot ovat sisällöltään, siihen minä en pysty vastaamaan.”

”Ne jotka ovat yhteyttä ottaneet, varmaan itse vastaavat siitä, millä tavalla ja miten ovat ottaneet yhteyttä. Minä en työministerinä pysty siihen kantaa ottamaan.”

Jos painostavaksi koettuja yhteydenottoja on ollut, ja Huoltovarmuuskeskuksessa olisi sen takia toimittu hätiköidysti, olisiko se asia, johon olisitte kiinnostunut puuttumaan ja olisitte kiinnostunut selvittämään?

”En ole nähnyt tällaisia yhteydenottoja. Tiedän, että esimerkiksi ulkoministeriöstä on oltu yhteydessä. Molemmat ulkoministeriön ministerit ovat kirjeitse viestittäneet tästä (aikeesta olla yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen), koska ulkoministeriöllä on asiassa oma roolinsa.”

 

Tiedossa ei ole, ketkä Huoltovarmuuskeskuksessa ovat kertoneet KPMG:lle kokemastaan painostuksesta ja mitä he ovat sillä tarkoittaneet. Sittemmin potkut saanut toimitusjohtaja Tomi Lounema kieltäytyi kommentoimasta SK:lle edellisen työsuhteensa asioita.

Yhteyttä on joka tapauksessa pidetty ainakin ulkoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi asiaa sähköpostitse avustajan välityksellä.

Hänen mukaansa ulkoministeriöön ja ulkomaanedustustoihin tuli maaliskuussa lukuisia yhteydenottoja, joissa tarjottiin apua suojainten hankkimisessa. Avun tarjoajina on ollut sekä valtioita että yksityisiä toimijoita.

Ministeri on myös pitänyt poliittisen tason yhteyksiä maihin, joista Suomeen on tullut lääkeaineita, suojavarusteita tai testausmateriaalia, ministerin esikunnasta kerrotaan.

Haavisto kertoo olleensa maaliskuun 21. päivän jälkeen useita kertoja yhteydessä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaan Tomi Lounemaan. Ministeri kertoo halunneensa välittää näitä yhteydenottoja Huoltovarmuuskeskukseen ja tarjota ulkoministeriön asiantuntemusta esimerkiksi taustaselvitysten tekemisessä.

“Ministeri Haavisto ei ole millään tavalla osallistunut KPMG:n raportin laadintaan. Hänen yhteydenpitonsa on rajoittunut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaan sen varmistamiseksi, että ulkoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen tiedonkulku olisi sujuvaa”, vastauksessa todetaan.

Haaviston mukaan virkamiehet ovat pitäneet säännöllisesti yhteyttä ministeriöiden ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä. Lisäksi ulkoministeriö on antanut kaksi virkamiestä tueksi Huoltovarmuuskeskuksen hankintatiimiin.

 

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on ollut kerran suorassa yhteydessä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaan.

Ohisalon avustajan mukaan puhelu tapahtui maalis-huhtikuun vaihteessa ja se liittyi poliisin sekä rajavartiolaitoksen työntekijöiden suojavarusteisiin.

“Puhelussa ministeri Ohisalo tiedusteli, onko sisäministeriön hallinnonalan viranomaisille mahdollista saada Huoltovarmuuskeskuksen kautta suojavarusteita ja onko asiaan liittyvä Sisäministeriön pyyntö tullut Huoltovarmuuskeskukseen perille. Suojavarustetarpeita oli erityisesti poliisilla ja myös rajavartiolaitoksella Uudenmaan sulun yhteydessä.”

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoo olleensa kerran yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen.

Tämä tapahtui huhtikuussa työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä palaverissa, jossa käytiin läpi suojavarustetilannetta.

Tuolloin selvitettiin, miten ulkoministeriö voisi auttaa Huoltovarmuuskeskusta hankinnoissa, Pekonen kertoo.

“Mitään muuta yhteydenpitoa en ole pitänyt Huoltovarmuuskeskukseen tai puuttunut lainkaan hankintoihin, sillä eihän se ole toimivallassani”, Pekonen sanoo.

Myöskään Pekonen ei osaa sanoa, mihin painostuksella on KPMG:n raportin luonnoksessa viitattu.

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajan Ilona Lundströmin mukaan ministereillä on oikeus olla kiinnostunut tällaisista asioista. On normaalia olla yhteydessä ja hankkia tietoja sekä kertoa oman hallinnonalan mielenkiinnon kohteista, hän sanoo.

 

Vastuuministeri Haataisen tehtäviin kuuluu omistajaohjauksen antaminen Huoltovarmuuskeskukselle.

Kysymyksiä on herättänyt se, millainen rooli tällä omistajaohjauksella on ollut järjestelyssä, jossa Huoltovarmuuskeskus on hoitanut sille normaalisti kuulumattomia hankintoja.

Huoltovarmuuskeskus teki helmikuusta alkaen yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sen tekemien tukipyyntöjen pohjalta.

”Huoltovarmuuskeskus lupasi auttaa. Sellaisessa tilanteessa kuuluikin auttaa. Ensin pienempiin tilausmääriin, ja sen tiesin, ja johdon viesti oli, että he pystyvät hoitamaan sen”, Haatainen sanoo.

Kun Huoltovarmuuskeskus sai maaliskuun lopulla aiempaa huomattavasti isomman hankintapyynnön, se lähetti työ- ja elinkeinoministeriöön avunpyynnön. Ministeriössä todettiin, että Huoltovarmuuskeskuksen resursseja täytyy vahvistaa siirtämällä sinne työntekijöitä.

”Se tehtiin välittömästi ja lopulta päätettiin niin, että koordinointivastuu määritellään Huoltovarmuuskeskukseen, josta koordinoidaan suojainhankintaa ja seurataan saatavuustilannetta ja sitä, mikä on tarve kentällä.”

Ensimmäinen omistajaohjauskirje lähti Haataisen ministeriöstä Huoltovarmuuskeskukseen 6. huhtikuuta. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi silloin laitokselle toimeksiannon “hankintojen koordinoimiseksi ja tilannekuvan tuottamiseksi”. Se oli päivää ennen kuin Onni Sarmasteelta ostettu maskierä saapui Suomeen.

Haataisen mielestä työjärjestys on ollut luonteva.

Onko asetelma ollut HVK:n henkilöstölle jopa kohtuuttoman paineistettu?

”Arviomme silloin oli, että resursseja pitää lisätä ja työntekijöitä saada lisää. Yksikköön saatiinkin vahvistettua lisää ihmisiä tekemään tätä työtä. Siitä syystä sitä vahvistettiin ja selkeytettiin tätä koordinaatiovastuuta. Selkiytettiin sitä, kuka tekee mitäkin.”

”Ihan varmasti tilanne on ollut paineinen, mutta kiire ei oikeuta tehtyjä virheitä.”

 

Oikeuskanslerinvirasto on saanut suojavarustehankintoihin liittyen 22 kantelua.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pyytää selvitystä valtion suojavarustehankinnoista Huoltovarmuuskeskukselta, sosiaali- ja terveysministeriöltä ja työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Huoltovarmuuskeskuksen osalta selvityksen tekee apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen.

Selvityksissä pyritään saamaan selville muun muassa se, ilmoittiko Huoltovarmuuskeskus missään vaiheessa, ettei sillä ole edellytyksiä suoriutua hankinnoista riittävän hyvin.