Heinäluoma: Turvatakuut sopivat Suomelle

Karri Kokko
Politiikka 31.1.2008 13:56

EU:n puolustusyhteistyöhön kannattaa sitoutua, arvioi Sdp:n puheenjohtaja kolumnissaan.

Teksti Eero Heinäluoma
SK 2/2008

Uudessa turvallisuus- ja puolustusselonteossa pitäisi vahvistaa Suomen sitoutuminen EU:n turvatakuisiin ilman mitään varauksia. Meillä ei ole mitään syytä vähätellä EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyön merkitystä. Myös pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön on suhtauduttava positiivisesti ja aktiivisesti.

Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on unionin viime vuosien voimakkaimmin kehittyneitä osia. Jugoslavian hajotessa EU oli kyvytön vaikuttamaan Balkanin kehitykseen ja estämään laajamittaiset kansanmurhat. Tämä oli yksi keskeinen syy siihen, että unionille haluttiin luoda kyky vahvempaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Nykytilaa unionin turvallisuuspoliittisessa ajattelussa ja välineissä ei pidä nähdä päätepisteenä tai pysyvänä olotilana, vaan kehityksen yhtenä vaiheena.

Uusi Lissabonin sopimus heijastaa jäsenmaiden vahvistuvaa keskinäistä solidaarisuutta. Ne sitoutuvat avunantoon, mikäli jokin jäsenmaa joutuu terrorismin tai sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Sopimuksessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskevat kohdat säilyivät koskemattomina. Niiden laajaa eurooppalaista hyväksyntää kuvaa se, ettei mikään jäsenvaltio halunnut avata näitä sitoumuksia.

Suomessa EU:n turvatakuiden sisällöstä ja merkityksestä on keskusteltu turhan vähän. Perusteellisemmin asiaa on tarkastellut vain eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vuonna 2006, jolloin se arvioi EU:n perustuslaillista sopimusta. Se totesi tuolloin yksimielisesti, että turvatakuulauseke vahvistaa Suomen turvallisuutta. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä keskinäisen avunannon velvoite on luonteva osa unionin jäsenvaltioiden tiivistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Valiokunnan mukaan hyökkäys yhtä jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin tavoin –- myös sotilaallisesti.

Suomen on syytä sitoutua EU:n turvatakuisiin varauksetta. Unionin rajamaana meidän etujemme mukaista ei voi olla EU:n turvatakuiden huomiotta jättäminen tai vähättely. Päinvastoin: on Suomen etujen mukaista antaa keskinäiselle yhteenkuuluvuudelle ja EU:n turvatakuulle vahva poliittinen sisältö. Tämän tulisi olla seuraavan selonteon selkeä lähtökohta.

Unionin turvatakuuajattelua ei pidä vähätellä myöskään siinä tarkoituksessa, että halutaan osoittaa Nato-jäsenyyden tarpeellisuutta. Turvatakuulausekkeen mukaan Nato on jäsentensä yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin. Naton olemassaololle ja järjestön jäsenyydelle löytyy siis edelleenkin vahvat perusteet ilman, että unionin merkitystä täytyy aliarvioida.

Viime aikoina on puhuttu paljon unionin sotilaallisesta suorituskyvystä. EU:n turvallisuus- ja sotilasrakenteet eivät ole staattisia, vaan jatkossakin kehittyvä yhteisö. Yhteenlasketuilla puolustuspanostuksilla EU on jo nyt Yhdysvaltain veroinen toimija.

Eurooppalaisen vaikutuksen voimasta kertoo Ruotsin turvallisuusajattelun viime aikojen nopea muutos eurooppalaista yhteenkuuluvuutta korostavaan suuntaan. Ruotsin hallitus ja sosiaalidemokraattinen oppositio totesivat viime syksynä, että Ruotsi ei voi olla välinpitämätön, jos jokin EU:n jäsenmaa joutuu ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi. Muutos on merkittävä ja historiallinen Ruotsin kaksisataa vuotta kestäneeseen perinteiseen puolueettomuuspyrkimykseen.

Ruotsi ja Norja tiivistävät puolustusyhteistyötään selvitäkseen paremmin puolustusmenojen kallistumisesta. Suomen seuraavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa valmisteleva seurantaryhmä on tällä viikolla vieraillut Ruotsissa ja Norjassa tutustumassa kollegoiden suunnitelmiin.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt korosti vuoden alussa, että EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja parempaa sotilaallista voimaa on välttämätöntä vahvistaa. Ruotsin koko hallitus näyttää olevan valmis kehittämään puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Pohja tälle ajattelulle luotiin jo edellisen, sosiaalidemokraattisen hallituksen aikana.

Ruotsi on ottanut pohjoismaisen yhteistyön kehittämisessä johtavan roolin ja tarjoaa mallia myös Suomelle. Miksi Suomen nykyinen hallitus on tällä alueella kovin hiljainen?

Suomen on syytä tarttua ruotsalaisten yhteistyötarjoukseen ja osallistua aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tulevaan selontekoon tarvitaan myönteinen linjaus pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen. Olemme jo tehneet yhteistyötä Ruotsin kanssa esimerkiksi merivalvonnassa ja rannikkojääkärien koulutuksessa. Yhteistyön laajentaminen vaikkapa ilmavalvontaan Itämeren alueella, harjoituksiin sekä hankintoihin on perusteltua selvittää nopeasti.

Kannanotot eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen turvallisuusyhteistyöhön ovat seuraavan selonteon välttämättömiä ainesosia. Olisiko paikallaan tehdä näistäkin omat selvityksensä palvelemaan päätöksenteon lisäksi myös kansalaiskeskustelua?

Kirjoittaja on Sdp:n puheenjohtaja.

Keskustelu