Hävittäjien 10 miljardin euron hintakatto tuskin riittää – SK:n tiedot: Indeksikorotuksista arviolta 1–1,5 miljardin lisälasku

Arviota indeksikorotusten vaikutuksesta ei ole kerrottu julkisuuteen. Maksukauden aikana kustannukset kasvavat muun muassa työn ja raaka-aineiden hinnan muutosten seurauksena.
Politiikka 20.1.2021 19:28
VTV:n kesäkuussa 2020 julkaisema raportti käsitteli puolustusvoimien strategisten suorituskykyhankkeiden kustannuksia ja rahoitusta. Arvio hävittäjähankinnan indeksikorotusten koosta salattiin julkisesta versiosta. © Roni Rekomaa/Lehtikuva

Uusien hävittäjien hankkiminen maksaa puolustusvoimille enimmillään 10 miljardia euroa.

Lukua on toisteltu 1. lokakuuta 2019 alkaen. Silloin Antti Rinteen (sd) hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että hävittäjien hankintaan varattu 7–10 miljardin hintahaarukka tarkoittaa lopulta kymmentä miljardia.

Kun summasta päätettiin, se jäi pois kokouksen annista tehdystä tiedotteesta. Tieto vuosittaisen puolustusbudjetin kokoisen joustovaran katoamisesta tuli julkisuuteen vasta, kun STT:n toimittaja kysyi hävittäjien hankintahinnasta puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk).

Toinenkin hävittäjien hankintaan liittyvä kuluerä on jätetty kertomatta julkisuuteen – tai edes kaikille kansanedustajille.  Suomen Kuvalehden useista lähteistä saamien tietojen mukaan niin sanotut indeksikorotukset saattavat nostaa hävittäjähankinnan loppusummaa 1–1,5 miljardilla eurolla maksukauden aikana.

Käytännössä 10 miljardin hävittäjähankkeesta saattaa siis tulla 11–11,5 miljardin hävittäjähanke.

 

HX-hankkeena tunnetun hankinnan kustannuksia kirjattiin ensi kertaa valtion budjettiin, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa vuoden 2021 talousarvion.

Kymmenen miljardin hintalappu koostuu kolmesta osasta: 9,4 miljardin euron tilausvaltuudella hankitaan hävittäjät korvaamaan vanhat Hornetit. 579 miljoonan siirtomäärärahalla varmistetaan uusien hävittäjien integroiminen Suomen puolustusjärjestelmään. Hankinnan valmistelun kustannuksiin on varattu 21 miljoonaa.

Talousarvion hyväksyminen oli ensimmäinen ja käytännössä viimeinen kerta, kun kansanedustajat pääsivät päättämään suurhankkeen rahoituksesta. HX-hanketta valmisteleva puolustusministeriö katsoi tilausvaltuuden pilkkomisen turhaksi, sillä loppusumma on joka tapauksessa sama.

Kymmenen miljardin lasku erääntyy maksettavaksi vuosina 2021–2031. Sinä aikana hävittäjien kustannukset ehtivät muuttua esimerkiksi työn ja raaka-aineiden hinnan muutosten seurauksena. Kustannuksiin voivat vaikuttaa myös valuuttakurssien muutokset; uudet hävittäjät voidaan maksaa joko euroissa tai Yhdysvaltain dollareissa.

Tällainen hintatason muutos on tavanomainen ja se huomioidaan hankintoja suunniteltaessa. Normaali käytäntö on, että suurten ja pitkäkestoisten hankintojen hinta sidotaan erilaisiin hankintaa kuvaaviin indekseihin.

 

Työn ja raaka-aineiden hintojen kehityksestä vuosikymmenen aikana voidaan tehdä vain valistuneita arvioita. Siksi hankintasopimukseen on tapana kirjata myös ostajaa suojaava vakuutus eli indeksikatto, joka asettaa ostajan maksamalle hintojen nousulle ylärajan.

Sellainen on tulossa myös HX-hankintasopimukseen. Riippumatta siitä, keneltä hävittäjät tilataan, niiden toimittaja maksaa indeksikaton ylittävät, hintojen noususta aiheutuvat kulut. Indeksitarkistuksissa käytettävistä ehdoista sovitaan hankintasopimuksessa.

Hintojen noususta aiheutuvat kulut on huomioitu myös hävittäjien ostamiseen annetussa tilausvaltuudessa:

”Monitoimihävittäjien hankintaa koskevia ja niihin välittömästi liittyviä sopimuksia saa tehdä siten, että niistä vuosina 2021—2031 valtiolle aiheutuvat menot saavat olla lopullisen tarjouspyynnön lähettämisajankohdan hintatasolla enintään 9 400 000 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista”, siinä todetaan.

 

Arviot indeksikorotuksen kymmenen miljardin laskun päälle tuomasta korotuksesta on salattu hävittäjähanketta koskevasta julkisesta keskustelusta.

Kun Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi kesäkuussa 2021 raportin, jossa laskettiin HX-hankkeen kustannuksia, indeksikorotuksia kuvaava arvio mustattiin raportin julkisesta osasta.

Suomen Kuvalehti teki valtiovarainministeriölle tietopyynnön indeksikorotusten summasta. Summaa ei kerrottu vedoten neuvottelujen keskeneräisyyteen.

”Hankintaneuvotteluiden ollessa kesken arviot on luokiteltu salassa pidettäväksi emmekä ota kantaa siihen, millaisista indeksilausekkeista sopimusneuvotteluissa keskustellaan”, kirjoittaa budjettineuvos Petri Syrjänen sähköpostissaan.

Eduskunnassa summasta on esitetty arvioita ainakin puolustusvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa.

SK:n tietojen mukaan arvio indeksikorotusten 1–1,5 miljardilla euron suuruudesta on sama kuin VTV:n kesäkuussa 2021 julkaisemassa raportissa.

 

Joulukuussa 2020 vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho teki indeksikorotuksista ja hävittäjien tulevista käyttökustannuksista kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Kaikkoselle. Joulukuun budjettikeskustelussa hän esitti hävittäjien tilausvaltuuden poistamista budjetista.

”On epäselvää, mitä tilausvaltuuteen ylipäätään sisältyy ja mitä ei. Elinkaarikuluja, jotka jopa moninkertaistavat hankinnan kustannukset, ei ole selvitetty. Nämä oleelliset seikat horjuttavat merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa”, Yrttiaho sanoi eduskunnassa.

Kaikkonen ei vastauksessaan ottanut suoraan kantaa siihen, miksi kansanedustajille ei kerrota kaikkia HX-tilausvaltuuden hyväksymiseen sisältyviä kuluja. Hän totesi, että muun muassa työvoiman ja raaka-aineiden hinnat muuttuvat hankinnan aikana, mutta ei eritellyt asiaa tarkemmin.

”HX-hävittäjähankinnan indeksitarkistukset tullaan laskemaan tilausvaltuuden siitä osasta, joka on sopimuksilla sidottu ja josta aiheutuu vuotuista määrärahatarvetta…. Kustannustaso- ja ostovoimakorjauksia sekä valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia tarkistuksia tullaan siis budjetoimaan vuosittaisissa talous- ja lisätalousarvioissa hankkeen voimassaoloajan aina 2030-luvulle saakka”, Kaikkonen kirjoitti 22. joulukuuta antamassaan vastauksessa.

Kaikkonen ei kertonut lukuja, mutta totesi, että eduskunnan puolustusvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto ovat syksyn 2020 aikana kuulleet useaan otteeseen puolustusministeriön ja Puolustusvoimien asiantuntijoita.

”Kuulemisissa on avoimesti sekä läpinäkyvästi käsitelty HX-hankkeen budjetointia, indeksien ja valuuttakurssien vaikutusta kokonaiskustannuksiin sekä hankkeen taloudellisten riskien hallintaa. Hankintaneuvottelujen ollessa kesken osa valiokuntakuulemisissa esitetystä materiaalista on ollut perusteltua pitää turvaluokiteltuna.”

Hävittäjähankkeen kriitikkona profiloitunut Markus Mustajärvi (vas) kannatti puoluetoverinsa esitystä ja tilausvaltuudesta piti äänestää.

Kapinallisten hanke kaatui äänin 53–2. Iltalehden tietojen mukaan Yrttiaho sai ryhmältään aloitteesta varoituksen, Mustajärvi sen tukemisesta huomautuksen.

 

Sanna Marinin (sd) hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki tänään 20. tammikuuta päätöksen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä Ranskan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan puolustushallinnoille eduskunnan myöntämän monitoimihävittäjien hankinnan tilausvaltuuden puitteissa.

Koronapandemia on viivästyttänyt myös HX-hanketta. Puolustusministeri Kaikkonen arvioi eduskunnassa lokakuussa 2021, että hankkeeseen tulee ”ehkä 4–6 kuukauden viive”.

Alun perin hankintapäätös piti tehdä vuoden 2021 aikana. Kaikkosen lokakuisen arvion mukaan lopullisen hankintapäätöksen tekeminen ei ole mahdollista ”ainakaan vuoden alkupuolella”.

Juttua muokattu 21.1. klo 12.01: Korjattu Valtiontalouden tarkastusviraston lyhenne oikeaan muotoon. Kello 12.15: korjattu eduskuntakeskustelun vuosiluku 2020:ksi.